Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa:
- selittää työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä työhyvinvointimuotoilun periaatteet, prosessin sekä siinä käytettävät keskeiset menetelmät.
- suunnitella sekä toteuttaa työhyvinvointia kehittävän muotoiluprosessin (=kehittämistehtävän) ja reflektoida muotoiluprosessissa tekemiäsi ratkaisuja tietoperustaisesti,
- laatia toteutussuunnitelman muotoiluprosessissa kehittämäsi ratkaisun viemiseksi käytännön työelämään sekä
- perustella työntekijäkeskeisten näkökulmien ja muotoilun kehittämisperiaatteiden tärkeyden omassa organisaatiossasi tai työelämässä yleisesti.

Toteutustapa

Opinto suoritetaan täysin itsenäisesti määräaikaan mennessä. Opinto edellyttää itseohjautuvuutta. Opinto ei sisällä yhteisiä tapaamisia eikä pari- tai ryhmätyöskentelyä. Opiskelet kokonaisuuden Canvasiin rakennetussa oppimisympäristössä, joka sisältää opiskelumateriaalin ja tehtävät.
Opiskelijan tehtävät ovat portfolio sekä canvas oppimisympäristön keskustelualustatehtävät.
Keskeistä opintojaksossa on kehittämistehtävän tekeminen. Canvas -työtilassa on omalle koneelle ladattava portfoliopohja, johon opiskelija raportoi kehittämistehtäväänsä vaihe vaiheelta. Portfolio palautetaan opintojakson päätteeksi.
Tehtävistä ei anneta henkilökohtaista palautetta: palautteen anto perustuu tehtävien oikeellisuuden tarkistamiseen.

Kerran kuukaudessa Q & A Teams, jossa opiskelijat voivat kysyä kysymyksiä kehittämistehtävään liittyen. Osallistuminen näihin on vapaaehtoista.

Aika ja paikka

[Kenttä ei ole Laureassa käytössä]

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Helsinki: Alma Talent.

Manka, M-L.& Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.

Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M.& Schneider, J. 2018. This is service design doing: applying service design thinking in the real world: a practitioner’s handbook. First Edition. O’Reilly Media, Inc.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.

Jaakkola H., Pietikäinen M., Purola A. 2020. Työhyvinvointimuotoilu osallistamisen ja työhyvinvoinnin kehittäjänä. Laurea. Viitattu 8.9.2021. Työhyvinvointimuotoilu osallistamisen ja työhyvinvoinnin kehittäjänä | Laurea Journal

Laurea 2020. Viitattu 8.9.2021. Työhyvinvointimuotoilu - Kehitä työhyvinvointia palvelumuotoilun keinoin - Laurea-ammattikorkeakoulu

Paulise, L. 2021. 92% Of HR Leaders Set Employee Experience As Top Priority In 2021. Forbes. Viitattu 8.9.2021. 92% Of HR Leaders Set Employee Experience As Top Priority In 2021 (forbes.com)Links to an external site.

Pietikäinen M., 2020. Työhyvinvointimuotoilulla tuottavuutta, työhyvinvointia ja loistavia asiakaskokemuksia. Laurea. Viitattu 8.9.2021. Työhyvinvointimuotoilulla tuottavuutta, työhyvinvointia ja loistavia asiakaskokemuksia | Laurea Journal

Vignoli M., Di Norcia M. & Bertolotti F. 2021. Designing services for employees’ wellbeing: principles for an improved employee experience. IdeaSquare Journal of Experimental Innovation. Bologna, Italia. 1-9. Viitattu 8.9.2021. https://doi.org/10.23726/cij.2021.997Links to an external site.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Laurean tutkintosäännön mukaisesti ”Kaikilla opiskelijoilla on oikeus osaamisensa näyttämiseen. Aloitteen hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa opinnosta vastaava opettaja tai muu tehtävään nimetty henkilö. Arvioinnissa noudatetaan samaa arviointikriteeristöä ja pääsääntöisesti samaa arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla tai -kokonaisuudella. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. Opiskelija voi hakea myös työssä hankittavan osaamisen tunnistamista osaksi tutkintoa (työn opinnollistaminen). ... Opiskelija vastaa osaamisen osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta. Osaamisen arvioivat opiskelija ja näytön vastaanottava ohjaaja yhdessä. ” Katso lisätietoa opiskelijaintrasta.

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Opintojakson kehittämistehtävän tekemiseen, opiskelija hankkii 3-5 kpl oman työpaikkansa henkilöä tai muita työelämässä olevia henkilöitä kohdehenkilöiksi.Opiskelijan ei siten tarvitse olla tällä hetkellä töissä voidakseen suorittaa opintojakson.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Opintojen suoritusaika on 1.8.-31.12.2024. Opinnoilla ei ole määrättyä aloitus ja lopetuspäivää. Opiskelija voi suorittaa opintojakson oman aikataulunsa mukaisesti. Suositeltava opintojakson toteuttamisaika on 3 kk.

Opettajat ovat tavattavissa Teamsissa kerran kuukaudessa Q & A -tilaisuudessa. Näiden tilaisuuksien aikataulu ja toimintatavat on kerrottu opintojakson canvas -työtilassa. Osallistuminen on vapaaehtoista.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kolmesta moduulista:

1. Työhyvinvointi, työntekijäkeskeisyys ja muotoilu -moduulissa (1 op) .
2. Työntekijäkokemus ja tiedon kiteyttäminen -moduulissa (2 op).
3. Työntekijäkokemuksesta ratkaisuihin -moduulissa (2 op).
Opintojakson moduulit suoritetaan edellä mainitussa järjestyksessä.

Opintojakso sisältää kehittämistehtävän, joka etenee ohjatusti askeltaen. Jotta ehdit suorittaa opintojakson syksyn aikana, suosittelemme että suoritat ensimmäisen moduulin syyskuun loppuun mennessä. Silloin sinulla on riittävästi aikaa tehdä moduulissa 2 ja 3 ohjaamamme kehittämistehtävän loppuvuoden aikana.

Sisältö ja sen jaksotus

1. Työhyvinvointi, työntekijäkeskeisyys ja muotoilu -moduulissa (1 op) käyt läpi työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja sitä miten niitä voidaan kehittää muotoilulla. Opintojakson myötä osaat käyttää tutkittuun tietoon perustuvia määritelmiä työhyvinvoinnin kehittämisessä ja ymmärrät mitä hyötyä on käyttää muotoilun menetelmiä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Opintojakson jälkeen ymmärrät, mitä työhyvinvointimuotoilu tarkoittaa ja mikä on sen kehittämisprosessin tarkoitus.

2. Työntekijäkokemus ja tiedon kiteyttäminen -moduulissa (2 op) opit mitä kokemusperäisellä tiedolla tarkoitetaan ja miten sitä voi kerätä. Tunnistat keräämästäsi kokemusperäisestä tiedosta työhyvinvointiin vaikuttavat oleellisimmat osatekijät, osaat kiteyttää ne selkeästi ja tarkastella työyhteisökontekstissa. Opinnon myötä ymmärrät työntekijäkeskeisten näkökulmien tärkeyden työntekijäkeskeisessä kehittämisessä.

3. Työntekijäkokemuksesta ratkaisuihin -moduulissa (2 op) opit kehittämään työhyvinvointiin vaikuttavaa tekijää työntekijäkeskeisesti ideoimalla, testaamalla ratkaisua ja luomalla suunnitelman kehittämäsi ratkaisun käytäntöön viemiseksi. Osaat myös kuvata sen miten työntekijät pidetään ratkaisujen kehittämisessä koko ajan mukana sekä pystyt kriittisesti tarkastelemaan valitsemasi ratkaisun työntekijäkeskeisyyttä.

Opintojakson moduulit suoritetaan edellä mainitussa järjestyksessä.

Lisätietoja opiskelijoille

Opinto on vaatimuksiltaan yamk-tutkintoon johtavan koulutuksen tasoa.

Opintototeutuksen laatua on arvioitu ja raportti itsearvioinnista löytyy opintojakson Canvasista.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

"Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmien tavoitekuvauksiin ja osaamisen taso arvioidaan opinnon toteutussuunnitelmalla ilmoitetun arviointikriteeristön perusteella." (Laurean tutkintosääntö).

Opiskelijan, joka ei ole osoittanut osaamistaan arviointikriteeristön edellyttämällä hyväksytyllä tasolla, tulee täydentää tai uusia suorituksensa opintojakson opettajan määrittelemällä tavalla ja opettajan määrittelemässä ajassa. Suorituksen voi uusia kaksi kertaa. (Laurean tutkintosääntö.)

Kaikkien Laurean toimijoiden odotetaan noudattavan hyviä tieteellisiä käytänteitä, joihin kuuluu asianmukainen lähteisiin viittaaminen. Perehdy ja kysy käytänteistä tarvittaessa. Kaikki opintotehtävät tehdään yksilötyönä, jollei tehtävässä ole muuta ohjeistettu.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty arvosana edellyttää kehittämistehtävän tekemisen ja sen selkeän raportoinnin portfoliopohjaan. Portfoliosta tulee käydä ilmi kehittämistehtävän eteneminen vaiheittain ja opiskelijan itsenäiset ratkaisut kussakin vaiheessa sekä itsereflektio.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävän arvosanan 1 tasolla opiskelija osaa:
- hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa laaja-alaisesti. (Tietoperusta)
- käyttää systemaattisesti asiantuntijuusalueen käsitteitä. (Tietoperusta)
- ratkaista ongelmia tutkimus-, kehittämis- ja/tai innovaatiotoiminnassa. (Ongelmanratkaisu)
- tunnistaa ja analysoida kehittämiskohteita tietoperustaa hyödyntäen. (Kehittäminen)
- viestiä selkeästi kirjallisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosanan 3 tasolla opiskelija osaa:
- hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja laaja-alaisesti sekä kotimaisia että kansainvälisiä tieteellisiä lähteitä hyödyntäen. (Tietoperusta)
- käyttää perustellusti asiantuntijuusalueen käsitteitä. (Tietoperusta)
- ratkaista ongelmia tutkimus-, kehittämis- ja/tai innovaatiotoiminnassa soveltamalla ja yhdistämällä eri alojen tietoja. (Ongelmanratkaisu)
- luoda tavoitteellisia, perusteltuja kehittämissuunnitelmia ottaen yhteisön huomioon. (Kehittäminen)
- viestiä asiantuntevasti, selkeästi ja johdonmukaisesti kirjallisesti. (Viestintä)

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosanan 5 tasolla opiskelija osaa:
- luoda johdonmukaisen viitekehyksen/tietoperustan hyödyntäen sekä kotimaisia että kansainvälisiä tieteellisiä lähteitä kriittisesti analysoiden. (Tietoperusta)
- ratkaista vaativia ongelmia tutkimus-, kehittämis- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa luodaan uutta tietoa ja osaamista sekä soveltaa ja yhdistää eri alojen tietoja. (Ongelmanratkaisu)
- tavoitteellisesti ja yhteisöllisesti kehittää osaamisalueen toimintaa (Kehittäminen)
- viestiä vakuuttavasti kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. (Viestintä)