Yksilön ja organisaation turvallisuuskäyttäytyminen (5 op)

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää tekijöitä, jotka vaikuttavat yksittäisen työntekijän motivaatioon ja osaa analysoida niiden vaikutusta yksilön turvallisuuskäyttäytymiseen
- ymmärtää turvallisuuskulttuurin merkityksen organisaation turvallisuustoiminnassa ja osaa arvioida yksittäisen organisaation turvallisuuskulttuurin kehittämistarpeita
- ymmärtää ryhmän vaikutuksen sen jäsenten turvallisuuskäyttäytymiseen ja sen roolin organisaation turvallisuuskäyttäytymisen kehittämisessä
- ymmärtää ihmisen oppimisen lainalaisuuksia ja osaa hyödyntää niitä turvallisuuskoulutuksen ja -viestinnän suunnittelussa

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Luentomateriaalien lisäksi esim. seuraavissa lähteissä käsitellään aihetta monipuolisesti:

Goleman, D.: Tunneäly työelämässä, Otava, 1999.

Sims, H.P. & Lorenzi, P.: The New Leadership Paradigm, Sage, 1992.

Roper C. A., Grau J. A. & Fisher, L. F.: Security Education, Awareness and Training, Elsevier, 2006.

'Eagly, A. & Chaiken, S.: The Psychology of Attitudes, Wadsworth, 1993.

Locke, E.: Handbook of Principles of Organizational Behavior: Indispensable Knowledge for Evidence-Based Management, John Wiley & Sons, 2009.

Chaiken S (1980) Heuristic versus systematic information processing and the use of source versus message cues in persuasion. Journal of Personality and Social Psychology 39: 752-766.

Ajzen I (1991) The Theory of Planned Behavior. Organizational Behavior and Human decision Processes 50(2): 179-211.

Festinger L & Carlsmith JM (1959), Cognitive consequences of forced compliance. Journal of Abnormal and Social Psychology 58: 203-210.

Fishbein M & Ajzen I (1975) Belief, attitude, intention, and behavior: An Introduction to Theory and Research. Addison-Wesley, Reading.

Gardner H (2004) Changing Minds, The Art and Science of Changing Our Own and Other People’s Mind. Harvard Business School Press, Boston.

Petty RE & Cacioppo JT (1986) The elaboration likelihood model of persuasion. In: Berkowitz L (ed) Advances in experimental social psychology 19: 123-205.

Driscoll MP (2000) Psychology of Learning for Instruction. Allyn and Bacon, Needham Heights.

Clark R (2003) Building expertise, Cognitive Methods for Training and Performance Development. International Society for Performance Improvement, Washington D.C.

Paakkanen, M.: Empatian voima työssä, WSOY, Helsinki, 2022.

Oulasmaa, M. & Pesonen, M.: Suoraa palautetta. Viisaan keskustelun käsikirja, Alma talent, 2022.

Killström, M.: Vetoa tunteisiin, Alma Talent, 2020.

Toteutustapa

Työyhteisö on ekosysteemi, jossa eletään jatkuvassa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Opintojaksolla ihmisen sosiaalista turvallisuustoimintaa lähestytään yksilön, ryhmädynamiikan ja organisaatiokulttuurin näkökulmista. Opintojakso suoritetaan osallistumalla lähiopetukseen ja palauttamalla ajoissa jakson kirjallinen tehtävä tai vaihtoehtoisesti oppimispäiväkirja.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Opetuspäivät:
Perjantai 17.1.2025 9-16
Lauantai 8.2.2025 9-16
Torstai 3.4.2025 9-16

Tehtävän / oppimispäiväkirjan palautus 31.5.2025 mennessä.

Sisältö ja sen jaksotus

Työyhteisö on sosiaalinen ekosysteemi, jossa eletään jatkuvassa kanssakäymisessä toisten työntekijöiden, esimiesten, organisaation johdon ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Turvallisuusjohtamisessa on tärkeää ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilöiden ja työyhteisöiden turvalliseen toimintaan. Opintojaksolla organisaation turvallisuustoimintaa ja -käyttäytymistä lähestytään (1) yksilön motivaation, (2) työyhteisön ryhmädynamiikan ja (3) organisaation turvallisuuskulttuurin kautta. Lisäksi käsitellään turvallisuustoimintaan vaikuttamisen keinoja.

Oppijan ymmärrys lisääntyy motivaatioteorioiden ja ryhmädynamiikan sekä turvallisuuskulttuurin ymmärtämisen kautta niin, että hän pystyy hahmottamaan työntekijöiden ja työyhteisöjen turvallisuuskäyttäytymisen ja turvallisuustoiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita.

Opintojakson suorittaneella opiskelijalla on käsitys tekijöistä, jotka vaikuttavat yksittäisen työntekijän ja sitä kautta koko työyhteisön turvallisuustoimintaan.

Arviointiasteikko

H-5

Lisätiedot

Opintojakson suorittaminen tapahtuu kirjallisella tehtävällä tai oppimispäiväkirjalla. Viimeinen palautuspäivä on 31.5.2025.

Tehtävän voi suorittaa joko:

1) Käytäntöön suuuntautuvalla työllä: valitsemalla omasta (tai jostain muusta) organisaatiosta työyhteisön turvallisuustoimintaan liittyvä kehittämistehtävä, joka raportoidaan kirjallisesti ja palautetaan määräpäivään mennessä. Raportin hyviä elementtejä voivat olla: kohdeyhteisön kuvaus, tehtävän rajaus ja tavoitteet, miten kehittämistehtävä tehdään, mitä tehtävä tuottaa lopputuloksena, itse kehittämistehtävän suorittamisen kuvaus, tehtävän tavoitteiden saavuttamisen/onnistumisen arviointi.

2) Teoreettisella työllä, jota ei välttämättä sidota käytäntöön tai erityisesti tiettyyn organisaatioon. Tehtävän voi suorittaa esimerkiksi valitsemalla haluamansa turvallisuuskäyttäytymiseen tai organisaation turvallisuustoimintaan vaikuttavan ilmiön jota tutkii ja kuvaa teoria- ja muun kirjallisuuden valossa. Tämä vaihtoehto on siis enemmäkin perinteinen kirjallisuustutkimus tai essee.

Kummassakin tapauksessa arvionnissa huomioidaan:

Tehtävän onnistunut rajaus
- Selkeä kuvaus mitä työssä tehdään
- Aiheen perustelu: miksi työn aihe on vaivan arvoinen, työn tuottama hyöty
- Selkeä kuvaus: miten työ on tehty
- Työn lopputuloksen kuvaus: mitä työ tuottaa/tuotti lopputuloksena
- Arvio: miten työ onnistui
- Kirjallisen työn looginen eteneminen


Arviointiasteikko: H, 1-5
- Kirjallisen työn looginen eteneminen

Kolmas suoritusvaihtoehto on oppimispäiväkirja (edellyttää lähipäivien läsnäoloa):

Oppimispäiväkirja on oppimis- ja joskus myös oppimisen arvioinnin muoto, jossa opiskelija kirjoittaa opintojakson aihepiiristä kirjoitelmia, analysoiden oppimaansa ja pohtien keskeisten käsitteiden merkitystä. Päiväkirja on hyvä tapa jäsentää omaa oppimisprosessiaan, "oppia oppimista". Tarkoitus on osoittaa , että oma oppimisprosessi on ollut "hyvä" ja keskeiset asiat on tullut opittua.

Hyvä oppimispäiväkirja kommentoi ja erittelee opintojakson ja sen lähdemateriaalin ydinajatuksia ja arvioi opiskelijan omaa oppimisprosessia. Materiaalia ja opetuspäivien asioita ei referoida sellaisenaan - tarkoitus ei ole puhua alkuperäisen kirjoittajan tai luennoitsijan puolesta ja yrittää vakuuttaa lukijaa väitteiden oikeellisuudesta. Toisaalta myöskään omien fiilisten tai mielipiteiden esittely ei yksistään riitä, vaan tekstin pitää tuoda esille alkuperäislähteen väitteet ja sävy.

Oppimispäiväkirja osoittaa, että ydinasiat on opittu. Pelkkä luentojen ja lähdemateriaalin referointi ilman omaa prosessointia ja kommentointia ei riitä - ei ainakaan hyvään arvosanaan.

Arviointiasteikko: H, 1-5