Service Design and Entrepreneurship in the Well-Being Sector (5 cr)

Learning outcomes

The student is able to
- describe the requirements and legislation related to entrepreneurship and working as a private practitioner in physiotherapy
- describe user-centred needs and objectives in the development of well-being services as a part of multidisciplinary innovation environments
- apply service design on an entrepreneurial basis in promoting the well-being of rehabilitation clients
- assess the potential of strategic business operations in service design implemented on an entrepreneurial basis in promoting the well-being of rehabilitation clients

Location and time

Katso opinnon aikataulut Lukkarikoneesta osoitteesta https://lukkarit.laurea.fi. Laurea pidättää oikeudet muutoksiin.

Materials

Hyysalo, S. 2009. Käyttäjä tuotekehityksessä – Tieto, tutkimus, menetelmät. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.

Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Taiteen Maisterin lopputyö. Helsinki: TAIK.

Maffei, S; Mager, B; Sangiorgi, D. 2005. Innovation Trough Service Design. Design plus research and a theory network of practise. A users' driven perspective. Joining Forces. September 22–24, 2005. Helsinki: University of Art and Design.

Mager, B. 2004. Service Design. A Review. Köln: Prima Print GmbH.

Miettinen, S. (Toim.) 2011. Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Kuopio: Savonia- ammattikorkeakoulu & Teknologiateollisuus.

Stickdorn, M. & Schneider, J. (ed.) 2010. This is service design thinking. Basics – Tools – Cases. Amsterdam: BIS Publishers.

Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. Applying Service Design Thinking in the Real World. Sebastopol: O’Reillys Media.

Teaching methods

The implementation plan is available in Finnish.

Employer connections

Opintojaksolla tehdään palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle

Exam schedules

Tutkintosääntöön (2024) perustuen toteutukselle hyväksytyn opiskelijan edellytetään vahvistavan osallistumisensa osoittamalla aktiivisuutta opinnon alkaessa seuraavalla tavalla:

Aktiivisuuden osoittamiseksi opiskelijan on oltava ensimmäisellä kontaktikerralla läsnä tai ilmoitettava poissaolostaan vastuuopettajalle opintoon osallistumisensa vahvistamiseksi. Ilmoittautuminen hylätään, mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan opinnon aloituskerralta tai poissaolon syytä ei voida pitää perusteltuna. Hänen tilalleen voidaan ottaa toinen opiskelija.

Opintojaksolla on pakollinen läsnäolo aikataulussa olevina läsnäolokertoina. Jokaisella kerralla tehdään eteenpäin palvelumuotoilun projektia.

Completion alternatives

Tutkintosäännön (2024) mukaan "opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. Laureassa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista toteutetaan kahden eri menettelyn kautta: a) hyväksiluku (toisen korkeakoulun opinnoissa hankittu osaaminen) ja b) osaamisen näyttö (muulla tavoin hankittu osaaminen). Aloitteen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Opiskelijan vastuulla on osoittaa ja todentaa osaamisensa." Lisätietoa hyväksiluvusta ja osaamisen näytöstä on opiskelijaintrassa.

Osaamisen hankkimiseksi voit arvioida myös työn opinnollistamisen mahdollisuutta. Lue lisää opinnollistamisesta opiskelijaintrasta.

Student workload

Opinnon työmäärä on mitoitettu siten, että opinnon tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseksi yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Todellinen ajan tarve vaihtelee yksilöittäin mm. aiemman osaamisen takia.

Content scheduling

Opintojakso koostuu kahdesta osiosta:
- Hyvinvointialan palvelumuotoilu 2 op, jossa tehdään palvelumuoitlun projekti toimeksantajalle ryhmissä
- Yrittäjyys 3 op, joka toteutuu pääasiassa verkko-opintoina Canvasissa.

Evaluation scale

H-5

Further information

Opinto on vaatimuksiltaan amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tasoa.

Osallistumisen edellytyksenä on aina, että opetussuunnitelman mukaiset mahdolliset osaamisedeltävyydet (edeltävä opinto tai vastaava osaaminen) täyttyvät. Opiskelija vastaa itse edeltävyysehtojen huomioimisesta.

Opinnon toteutustapa on arvoitu hyödyntäen opetuksen laatukriteereitä. Itsearviointi on opiskelijan nähtävillä.