Hyvinvointi ja osallisuus (10 op)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- analysoida hyvinvointia ja huono-osaisuutta luovia ja ylläpitäviä yhteiskunnallisia rakenteita
- analysoida asiakasryhmien erityistarpeita ja osallisuuden edistämisen lähtökohtia yhteisöissä ja yhteiskunnassa
- jäsentää ajankohtaisia mielen hyvinvointiin ja päihteiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä
- perustella kansalaistoiminnan merkityksen sosiaalialan työssä

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Opintojaksolla tentitään seuraava kirjallisuus:

Saari J., Eskelinen N. ja Björklund Liisa 2020. Raskas perintö. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.

Saari J. 2016. Yksinäisten Suomi. Gaudeamus: Helsinki. Huom! Kirjasta voidaan jättää lukematta luvut 10-12 (Yksinäisyys suomalaisessa kulttuurissa).

Lisäksi opintojaksolla käytetään tehtävien tekemisessä vapaammin valittavia teoksia, jotka on ilmoitettu Canvas-työtilassa.

Toteutustapa

Opintojakso toteutetaan monimuoto-opetuksena, joka toteutuu osittain Porvoon kampuksella ja osittain verkossa. Opinnolla on aikataulutettua opetusta tai ohjausta sekä kampuksella että etänä. Etäopetusta ei tallenneta. Opinnossa on sekä itsenäistä työskentelyä että pari- tai ryhmätyöskentelyä.

Opinnon toteutusta tukee Canvasiin rakennettu oppimisympäristö. Tehtävistä annetaan henkilökohtaista palautetta opettajan toimesta ja toteutuksella hyödynnetään myös vertaispalautteenantoa.

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Tällä opintojaksolla ei tehdä työelämäprojekteja tai TKI-yhteistyötä.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Tutkintosäännön 18§ mukaisesti ”opiskelijan on oltava ensimmäisellä kontaktikerralla läsnä tai ilmoitettava poissaolostaan vastuuopettajalle opintoon osallistumisensa vahvistamiseksi. Vaihtoehtoisesti opettaja voi määrittää myös muun tavan, jolla opiskelija vahvistaa osallistumisensa toteutukselle. Näitä toimia voidaan edellyttää viikon sisällä toteutuksen alkamisesta. Edellä esitetyn mukaisesti toimintatavan soveltaminen edellyttää, että opettaja tiedottaa toteutukselle hyväksyttyjä opiskelijoita käytänteestä ja että käytänne on kerrottu opinnon toteutussuunnitelmassa. Mikäli opiskelija on estynyt perusteluista syistä osallistumaan ensimmäiseen kontaktikertaan tai aktivoitumaan opinnoissa opettajan asettamien edellytysten mukaisesti, hänen tulee olla yhteydessä vastuuopettajaan toteutukselle osallistumisesta sopimiseksi. Ilmoittautuminen hylätään, mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan opinnon aloituskerralta tai poissaolon syytä ei voida pitää perusteltuna. Hänen tilalleen voidaan ottaa jonossa oleva seuraava opiskelija”.

Opintojakson läsnäolovelvolliset päivät ovat orientaatiotapaaminen, blogityöskentelyn yhteiset sparrauskset, tenttipäivä ja seminaaripäivät. Tentin uusintapäivät ovat Laurean yleiset uusintatenttipäivät 16.5.2024 sekä
6.6.2024. Uusintatentteihin ilmoittaudutaan E-lomakkeella viimeistään 10 päivää ennen tenttitilaisuutta.

Kansainvälisyys toteutuksella

Tällä oipntojaksolla ei ole KV-yhteyksiä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Laurean tutkintosäännön mukaisesti ”Kaikilla opiskelijoilla on oikeus osaamisensa näyttämiseen. Aloitteen hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa opinnosta vastaava opettaja tai muu tehtävään nimetty henkilö. Arvioinnissa noudatetaan samaa arviointikriteeristöä ja pääsääntöisesti samaa arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla tai -kokonaisuudella. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. Opiskelija voi hakea myös työssä hankittavan osaamisen tunnistamista osaksi tutkintoa (työn opinnollistaminen). Opiskelija vastaa osaamisen osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta. Osaamisen arvioivat opiskelija ja näytön vastaanottava ohjaaja yhdessä. ” Katso lisätietoa opiskelijaintrasta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä.

Sisältö ja sen jaksotus

Opintojakso koostuu seuraavista arviointiosista, joihin kuhunkin liittyy yksi arvioitava suoritus:

1. Näkökulmia hyvinvointivaltioon (2 op)
2. Osallisuuden mahdollisuudet ja haasteet (3 op)
3. Kansalaistoiminnan merkitys (2 op)
4. Huono-osaisuuden osa-alueet (3 op)

Opintojaksolla tutustutaan hyvinvoinnin ja osallisuuden käsitteisiin, hyvinvointipolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtiin sekä kansalaisyhteiskunnan rooliin hyvinvoinnin tuottamisessa. Opintojaksolla perehdytään myös syrjäytymisen ja huono-osaisuuden problematiikkaan sekä erilaisiin asiakastyössä kohdattaviin ilmiöihin.

Arviointiasteikko

H-5

Lisätiedot

Opinto on vaatimuksiltaan amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tasoa.

Opinnon toteutustapa on arvoitu hyödyntäen opetuksen laatukriteereitä. Itsearviointi on opiskelijan nähtävillä Canvaksessa.