Service Design and Entrepreneurship in the Well-Being Sector (5 cr)

Learning outcomes

The student is able to
- describe the requirements and legislation related to entrepreneurship and working as a private practitioner in physiotherapy
- describe user-centred needs and objectives in the development of well-being services as a part of multidisciplinary innovation environments
- apply service design on an entrepreneurial basis in promoting the well-being of rehabilitation clients
- assess the potential of strategic business operations in service design implemented on an entrepreneurial basis in promoting the well-being of rehabilitation clients

Location and time

[Kenttä ei ole Laureassa käytössä]

Materials

Hyysalo, S. 2009. Käyttäjä tuotekehityksessä – Tieto, tutkimus, menetelmät. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.

Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Taiteen Maisterin lopputyö. Helsinki: TAIK.

Maffei, S; Mager, B; Sangiorgi, D. 2005. Innovation Trough Service Design. Design plus research and a theory network of practise. A users' driven perspective. Joining Forces. September 22–24, 2005. Helsinki: University of Art and Design.

Mager, B. 2004. Service Design. A Review. Köln: Prima Print GmbH.

Miettinen, S. (Toim.) 2011. Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Kuopio: Savonia- ammattikorkeakoulu & Teknologiateollisuus.

Stickdorn, M. & Schneider, J. (ed.) 2010. This is service design thinking. Basics – Tools – Cases. Amsterdam: BIS Publishers.

Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. Applying Service Design Thinking in the Real World. Sebastopol: O’Reillys Media.

Teaching methods

The implementation plan is available in Finnish.

Employer connections

Opintojaksolla tehdään palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle

Exam schedules

Pakollinen läsnäolo aikataulussa olevina läsnäolo kertoina

Completion alternatives

Laurean tutkintosäännön mukaisesti kaikilla opiskelijalla on oikeus osaamisensa näyttämiseen. Aloitteen hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa moduulista tai opintojaksosta vastaava opettaja tai muu korkeakouluyksikön johtajan nimeämä henkilö. Arvioinnissa noudatetaan samaa arviointikriteeristöä ja arviointiasteikkoa kuin opintojaksolla. Katso lisätietoa Linkistä.

Student workload

Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä.

Content scheduling

Opintojakso koostuu kahdesta osiosta:
Hyvinvointialan palvelumuotoilu 2 op
Yrittäjyys 3 op

Evaluation scale

H-5

Further information

Opinto on vaatimuksiltaan amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tasoa.

Tutkintosäännön 18§ mukaisesti ”opiskelijan on oltava ensimmäisellä kontaktikerralla läsnä tai ilmoitettava poissaolostaan vastuuopettajalle. Ilmoittautuminen hylätään, mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan opinnon aloituskerralta. Hänen tilalleen voidaan ottaa jonossa oleva seuraava opiskelija. (Lauran tutkintosääntö.) Virtuaalitoteutuksilla voidaan edellyttää muunlaista aktiivisuuden osoitusta paikan vahvistamiseksi viikon sisällä toteutuksen alkamisesta (Opetuksesta vastavan vararehtorin päätös 7/2019). ”