Siirry suoraan sisältöön

Lähisuhdeväkivalta -seminaari - valmiuksia tunnistamiseen ja puheeksiottamiseen (2 op)

Toteutuksen tunnus: 01542-3009

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika
19.05.2025 - 25.05.2025
Ilmoittautuminen toteutukselle ei ole vielä alkanut.
Ajoitus
01.08.2025 - 31.12.2025
Toteutus ei ole vielä alkanut.
Opintopistemäärä
2 op
Lähiosuus
0 op
Virtuaaliosuus
2 op
Toteutustapa
Etäopetus
Yksikkö
20 Sosiaali- ja terveysala
Toimipiste
Laurea Verkkokampus
Opetuskielet
suomi
Paikat
40 - 110
Koulutus
Laurea täydentävä osaaminen, amk-tutkinto (TOS2), Terveys- ja hyvinvointialat
Opettajat
Anne Putkonen
Vastuuopettaja
Anne Putkonen
Ryhmät
TOS225SY
Täydentävä osaaminen (amk-tutkinto), S25, Terveys- ja hyvinvointialat
Opintojakso
01542

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- hahmottaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja ilmenismuodot
- tunnistaa mahdollisuuksia ennaltaehkäistä väkivaltaa
- tunnistaa väkivallan aiheuttamia traumoja ja ensivaiheen auttamismenetelmiä

Aika ja paikka

Webinaari toteutetaan 2.10.2025 verkossa.

WEBINAARIN OHJELMA:

klo 8.30–9.00 Tervetuloa webinaariin!

klo 9.00–10.00 Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen palvelujärjestelmässä. Sisko Piippo, Yliopistonlehtori, Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto.

klo 10.15–11.15 Lähisuhdeväkivallan terveysvaikutukset ja kustannukset sosiaali- ja terveyspalveluissa. Heli Siltala, Yliopistonlehtori, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto.

11.15–12.00 Lounas

12.00–13.00 Lähisuhdeväkivaltatyö pikkulapsiperheissä. Outi Rantakylä, ohjaaja, Jyväskylän ensikoti.

13.15–14.15 "Enää en ole yksin kokemusteni kanssa" Vertaistoiminta lähisuhdeväkivaltatyössä. Luru Natunen, väkivaltatyön asiantuntija. Turvaverkko Helsinki.

14.30–15.30 Kokemusasiantuntija Riikka

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Alkio, P. (toim.) 2000. Naisiin kohdistuva väkivalta: Eduskunnan väestö- ja kehittämistyöryhmän ja väestöliiton järjestämä seminaari 11.5.2000. Väestöliitto. Helsinki.

Flinck, A. 2006. Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana: rikottu lemmenmarja. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tampere.

Harju, A. 2001. Naisten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta parisuhteessa. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tampere.

Heiskanen, M., Piispa, M.1998. Usko, toivo, hakkaus: kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tilastokeskus. Helsinki.

Hurtta, O. 2002. Kuoleman aiheuttanut lähisuhdeväkivalta. Poliisiammattikorkeakoulu. Espoo.

Koivukoski, C. 2001. Maahanmuuttajanaisten kokemuksia parisuhdeväkivallasta ja avun hakemisesta. Espoo.

Lehtonen, A., Perttu, S. 1999. Naisiin kohdistuva väkivalta. Kirjayhtymä. Helsinki.

Lindholm, T. 2008. Kaikki se kärsii? Parisuhdeväkivalta, kärsimys ja sen lievittäminen naisten ja miesten näkökulmasta. Åbo Akademi. Enheten för vårdvatenskap. Turku.

Niemi-Kiesiläinen, J. 2004. Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta. WSOY. Helsinki.

Notko, M. 2000. Väkivalta parisuhteessa ja perheessä. Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön julkaisuja 11. Jyväskylä.

Ojuri, A. 2001. Hukasta kukkaan: naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.

Ojuri, A. 2004. Väkivalta naisen elämässä varjona: tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä. Lapin yliopisto. Rovaniemi.

Pehkonen, P. 2003. Naisen puolesta, ei miestä vastaan: suomalainen naisliike väkivaltaa vastustamassa. Sosiologian raportteja N:O 2. Joensuun yliopisto, sosiologian laitos. Joensuu.

Piispa, M. 2004. Väkivalta ja parisuhde: nuorten naisten kokeman parisuhdeväkivallan määrittely surveytutkimuksessa. Tilastokeskus. Helsinki.

Törrönen, H. (toim.) 2009. Vaiettu naiseus. Ajatuksia naisen väkivallan tunnistamisesta, nimeämisestä ja hoitamisesta. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 10. Kariston kirjapaino. Hämeenlinna.

Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja: maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki.

Dufva, V. 2001. Mikä lapsella hätänä?: perheväkivalta koulun henkilöstön näkökulmasta. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.

Eskonen, I. 2005. Perheväkivalta lasten kertomana: miten ja mitä lapset kertovat terapeuttisissa ryhmissä perheväkivallasta? Tampere University Press. Tampere.

Oranen, M. 2001. Perheväkivallan varjossa: raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.


Paavilainen, E. 1998. Lasten kaltoinkohtelu perheessä: perheen toiminta ja yhteistyö perhettä hoitavan terveydenhoitajan kanssa. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Tampere.

Paavilainen, E., Pösö, T. 2003. Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY. Helsinki.

Söderholm, A-L., Halila, R., Kivitie-kallio, S., Mertsola, J. & Niemi, S. (toim.) 2004. Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim. Helsinki.

Bradly, T. 2000. Ikääntyvän naisen kokema perheväkivalta ja siitä selviytyminen. Espoo.


Haukka, U-M. & Routasalo P. 1995. Vanhusten kaltoin kohtelu perhepiirissä. Turun yliopisto. Turku.

Kivelä, S-L. 2012. Hyviä vuosia: arvokas ja turvallinen ikääntyminen. Helsinki: Kirjapaja 2012.

Kokki, R. 2004. Vanhusten kotona kokema väkivalta: kunnan kotipalveluhenkilöstön käsityksiä ja kokemuksia vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta Keski-Suomessa. Jyväskylä.

Hautamäki, J. 1997. Perheväkivalta: käännekohta miehen elämässä. WSOY. Helsinki.

Husso, M. 2003. Parisuhdeväkivalta: lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere.

Jolkkonen, P., Varjonen, P. 2002. Väkivalta: tunteita, toimintaa ja vastatunteita. Miessakit. Helsinki.

Kaihe, S., Noponen, T & Slåen, A. 2007. Yleistä muttei yksityistä: oikeudelliset keinot lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen. Edita. Helsinki.

Keskinen, S. 2005. Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat. Sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67492/951-44-6281-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Koko perhe kierteessä: lähisuhdeväkivalta ja alkoholi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. 2007:27. Helsinki.

Koski, H. 1999. Ulos ansasta: apua perheväkivaltatilanteisiin. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.

Näre, S., Ronkainen, S. (toim.) 2008. Paljastettu intiimi: sukupuolistuneen väkivallan dynamiikka. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.

Säävälä, H., Pohjoisvirta, R., Keinänen, E & Salonen, S. 2006. Mies varikolle, apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry. Oulu.

Toteutustapa

Tervetuloa mukaan Lähisuhdeväkivaltawebinaariin - Valmiuksia tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen 2.10.2025

Webinaarissa saat valmiuksia tunnistaa ja konkreettisia keinoja ottaa puheeksi ja keskustella läheisissä suhteissa ilmenevästä väkivallasta sosiaali-terveys-ja rikosseuraamusalan työssä.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Webinaari 2.10.2025 ja sitä ennen tehtävä pohtiva essee, jonka palautus 28.9.2025.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista webinaaripäivään sekä hyväksytyn tehtävän palautusta määräpäivään mennessä.

Sisältö ja sen jaksotus

Toteutukseen kuuluu webinaari ja tätä ennen tehdään ennakkotehtävänä "pohtiva essee".

Palauttamalla esseen määräpäivään 28.9.2025 mennessä lunastat paikkasi webinaarista.

Pohtivan esseen ohjeistus:


Oppimistehtävä tehdään itsenäisesti.

Oppimistehtävässä on kaksi osaa, suositeltavaa on, että teet ne järjestyksessä:


1) Ennen webinaaria 2.10.2025 sinun on tärkeää perehtyä lähisuhdeväkivaltaan ilmiönä.

Rekisteröidy ja opiskele aihetta THL:n "Puutu väkivaltaan"-verkkokoulutuksessa.


2) Valitse sitten yksi väitöskirjatutkimus alla olevasta listasta:

-Sisko Piippo 2022. Lähisuhdeväkivallan kohtaamisen rakenteet, käytännöt ja toimijuus sosiaalityössä.
-Hanna Lahtinen 2022. Child abuse disclosure : from the perspectives of children to influencing attitudes and beliefs held by interviewers.
-Heli Siltala 2021. Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care.

Kirjoita sekä THL:n verkkokoulutuksen että valitsemasi yhden väitöskirjatutkimuksen pohjalta pohtiva essee, jossa 1) kerrot, miten sisältö tuki omaa ammatillista kehittymistäsi sekä minkälaisia ajatuksia sinulla lähdeaineistoon perehdyttyäsi nousi esiin. Lisäksi 2) kirjoita, minkä vuoksi ilmoittauduit toteutukselle, minkälaista tietoa ja ymmärrystä toivot saavasi.


Palautus:

Essee palautetaan Canvasin työtilaan 28.9.2025 mennessä.

Myöhässä palautettuja tehtäviä ei huomioida ja webinaaripaikka tarjotaan jonossa seuraavalle.  

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Lisätiedot

Canvas-työtila aukaistaan elokuussa, josta lähetetään myös viesti toteutuksen osallistujille.

Siirry alkuun