Lähisuhdeväkivalta -seminaari - valmiuksia tunnistamiseen ja puheeksiottamiseen (2 op)
Toteutuksen tunnus: 01542-3008
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
20.05.2024 - 26.05.2024
Ajoitus
01.08.2024 - 31.12.2024
Opintopistemäärä
2 op
Virtuaaliosuus
2 op
Toteutustapa
Etäopetus
Yksikkö
Laurea Tikkurila, sote
Toimipiste
Laurea Verkkokampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
40 - 110
Koulutus
- Laurea täydentävä osaaminen, amk-tutkinto (TOS2), Terveys- ja hyvinvointialat
Opettaja
- Anne Putkonen
Vastuuopettaja
Anne Putkonen
Ryhmät
-
TOS224SYTäydentävä osaaminen (amk-tutkinto), S24, Terveys- ja hyvinvointialat
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- hahmottaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja ilmenismuodot
- tunnistaa mahdollisuuksia ennaltaehkäistä väkivaltaa
- tunnistaa väkivallan aiheuttamia traumoja ja ensivaiheen auttamismenetelmiä
Toteutustapa
Tervetuloa mukaan Lähisuhdeväkivaltaweminaariin - Valmiuksia tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen 27.11.2024.
Weminaarissa saat valmiuksia tunnistaa ja konkreettisia keinoja ottaa puheeksi ja keskustella läheisissä suhteissa ilmenevästä väkivallasta sosiaali-terveys-ja rikosseuraamusalan työssä.
Aika ja paikka
Webinaari toteutetaan 27.11.2024 verkossa. Aihepiiristä on valmistumassa mooc-toteutus 2024 vuoden loppuun mennessä.
WEBINAARIN OHJELMA:
9–9.30 Webinaarin aloitus
9.30–10.30 Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen palvelujärjestelmässä. Tutkijatohtori Sisko Piippo, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.
10.45–11.45 Nuorten kasautuneet väkivaltakokemukset ja kokemus tuen saamisesta kouluterveyskyselyn valossa. Yliopistonlehtori Hanna Lahtinen, Kasvatustieteen ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto.
11.45–12.30 Lounas
12.30–13.30 Lähisuhdeväkivallan määrittely: Lainsäädännön ja käytännön merkitysten tarkastelua. Yliopisto-opettaja Monica Fagerlund, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.
13.45–14.45 Lähisuhdeväkivallan terveysvaikutukset ja kustannukset sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yliopistonlehtori Heli Siltala, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto.
14.45–15 Webinaarin loppusanat
Seminaariin osallistujille lähetetään sähköpostissa ohjeistus hyvissä ajoin ennen seminaaripäivää.
Canvas työtila aukaistaan myöhemmin.
Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus
Alkio, P. (toim.) 2000. Naisiin kohdistuva väkivalta: Eduskunnan väestö- ja kehittämistyöryhmän ja väestöliiton järjestämä seminaari 11.5.2000. Väestöliitto. Helsinki.
Flinck, A. 2006. Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana: rikottu lemmenmarja. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tampere.
Harju, A. 2001. Naisten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta parisuhteessa. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tampere.
Heiskanen, M., Piispa, M.1998. Usko, toivo, hakkaus: kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tilastokeskus. Helsinki.
Hurtta, O. 2002. Kuoleman aiheuttanut lähisuhdeväkivalta. Poliisiammattikorkeakoulu. Espoo.
Koivukoski, C. 2001. Maahanmuuttajanaisten kokemuksia parisuhdeväkivallasta ja avun hakemisesta. Espoo.
Lehtonen, A., Perttu, S. 1999. Naisiin kohdistuva väkivalta. Kirjayhtymä. Helsinki.
Lindholm, T. 2008. Kaikki se kärsii? Parisuhdeväkivalta, kärsimys ja sen lievittäminen naisten ja miesten näkökulmasta. Åbo Akademi. Enheten för vårdvatenskap. Turku.
Niemi-Kiesiläinen, J. 2004. Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta. WSOY. Helsinki.
Notko, M. 2000. Väkivalta parisuhteessa ja perheessä. Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön julkaisuja 11. Jyväskylä.
Ojuri, A. 2001. Hukasta kukkaan: naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.
Ojuri, A. 2004. Väkivalta naisen elämässä varjona: tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä. Lapin yliopisto. Rovaniemi.
Pehkonen, P. 2003. Naisen puolesta, ei miestä vastaan: suomalainen naisliike väkivaltaa vastustamassa. Sosiologian raportteja N:O 2. Joensuun yliopisto, sosiologian laitos. Joensuu.
Piispa, M. 2004. Väkivalta ja parisuhde: nuorten naisten kokeman parisuhdeväkivallan määrittely surveytutkimuksessa. Tilastokeskus. Helsinki.
Törrönen, H. (toim.) 2009. Vaiettu naiseus. Ajatuksia naisen väkivallan tunnistamisesta, nimeämisestä ja hoitamisesta. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 10. Kariston kirjapaino. Hämeenlinna.
Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja: maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki.
Dufva, V. 2001. Mikä lapsella hätänä?: perheväkivalta koulun henkilöstön näkökulmasta. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.
Eskonen, I. 2005. Perheväkivalta lasten kertomana: miten ja mitä lapset kertovat terapeuttisissa ryhmissä perheväkivallasta? Tampere University Press. Tampere.
Oranen, M. 2001. Perheväkivallan varjossa: raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.
Paavilainen, E. 1998. Lasten kaltoinkohtelu perheessä: perheen toiminta ja yhteistyö perhettä hoitavan terveydenhoitajan kanssa. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Tampere.
Paavilainen, E., Pösö, T. 2003. Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY. Helsinki.
Söderholm, A-L., Halila, R., Kivitie-kallio, S., Mertsola, J. & Niemi, S. (toim.) 2004. Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim. Helsinki.
Bradly, T. 2000. Ikääntyvän naisen kokema perheväkivalta ja siitä selviytyminen. Espoo.
Haukka, U-M. & Routasalo P. 1995. Vanhusten kaltoin kohtelu perhepiirissä. Turun yliopisto. Turku.
Kivelä, S-L. 2012. Hyviä vuosia: arvokas ja turvallinen ikääntyminen. Helsinki: Kirjapaja 2012.
Kokki, R. 2004. Vanhusten kotona kokema väkivalta: kunnan kotipalveluhenkilöstön käsityksiä ja kokemuksia vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta Keski-Suomessa. Jyväskylä.
Hautamäki, J. 1997. Perheväkivalta: käännekohta miehen elämässä. WSOY. Helsinki.
Husso, M. 2003. Parisuhdeväkivalta: lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere.
Jolkkonen, P., Varjonen, P. 2002. Väkivalta: tunteita, toimintaa ja vastatunteita. Miessakit. Helsinki.
Kaihe, S., Noponen, T & Slåen, A. 2007. Yleistä muttei yksityistä: oikeudelliset keinot lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen. Edita. Helsinki.
Keskinen, S. 2005. Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat. Sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67492/951-44-6281-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koko perhe kierteessä: lähisuhdeväkivalta ja alkoholi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. 2007:27. Helsinki.
Koski, H. 1999. Ulos ansasta: apua perheväkivaltatilanteisiin. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.
Näre, S., Ronkainen, S. (toim.) 2008. Paljastettu intiimi: sukupuolistuneen väkivallan dynamiikka. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.
Säävälä, H., Pohjoisvirta, R., Keinänen, E & Salonen, S. 2006. Mies varikolle, apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry. Oulu.
Työelämäyhteistyö ja/tai TKI
Seminaarin asiantuntijat ovat aihepiirin tutkijoita.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/Hylätty
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista weminaaripäivään sekä tehtävän palautus määräpäivään mennessä.
Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty
Opintojakson arvioinnissa käytetään 2. tason kriteeritasoa.
Kriteeritasoista enemmän tietoa:
https://laureauas.sharepoint.com/sites/studentFin_opintosuorituksetjaarviointi/SitePages/Amk-.aspx