Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa
- hahmottaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja ilmenismuodot
- tunnistaa mahdollisuuksia ennaltaehkäistä väkivaltaa
- tunnistaa väkivallan aiheuttamia traumoja ja ensivaiheen auttamismenetelmiä

Toteutustapa

Tervetuloa mukaan Lähisuhdeväkivaltaseminaariin - Valmiuksia tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen 27.-28.9.2023!

Seminaarissa saat valmiuksia tunnistaa ja konkreettisia keinoja ottaa puheeksi ja keskustella läheisissä suhteissa ilmenevästä väkivallasta sosiaali-terveys-ja rikosseuraamusalan työssä.

Aika ja paikka

Seminaari toteutetaan 27.-28.9.2023 isossa auditoriossa B101 Tikkurilan kampuksella. Seminaari ei ole hybriditoteutus.

Seminaariin ilmoittautuneille lähetetään sähköpostia vielä ennen ennakkotehtävän palautusta. Canvas työtila aukaistaan myöhemmin.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Vaihtoehtoja ennakkotehtävään, voi olla myös tämän listan ulkopuolelta:

Alkio, P. (toim.) 2000. Naisiin kohdistuva väkivalta: Eduskunnan väestö- ja kehittämistyöryhmän ja väestöliiton järjestämä seminaari 11.5.2000. Väestöliitto. Helsinki.

Flinck, A. 2006. Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana: rikottu lemmenmarja. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tampere.

Harju, A. 2001. Naisten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta parisuhteessa. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tampere.

Heiskanen, M., Piispa, M.1998. Usko, toivo, hakkaus: kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tilastokeskus. Helsinki.

Hurtta, O. 2002. Kuoleman aiheuttanut lähisuhdeväkivalta. Poliisiammattikorkeakoulu. Espoo.

Koivukoski, C. 2001. Maahanmuuttajanaisten kokemuksia parisuhdeväkivallasta ja avun hakemisesta. Espoo.

Lehtonen, A., Perttu, S. 1999. Naisiin kohdistuva väkivalta. Kirjayhtymä. Helsinki.

Lindholm, T. 2008. Kaikki se kärsii? Parisuhdeväkivalta, kärsimys ja sen lievittäminen naisten ja miesten näkökulmasta. Åbo Akademi. Enheten för vårdvatenskap. Turku.

Niemi-Kiesiläinen, J. 2004. Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta. WSOY. Helsinki.

Notko, M. 2000. Väkivalta parisuhteessa ja perheessä. Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön julkaisuja 11. Jyväskylä.

Ojuri, A. 2001. Hukasta kukkaan: naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.

Ojuri, A. 2004. Väkivalta naisen elämässä varjona: tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä. Lapin yliopisto. Rovaniemi.

Pehkonen, P. 2003. Naisen puolesta, ei miestä vastaan: suomalainen naisliike väkivaltaa vastustamassa. Sosiologian raportteja N:O 2. Joensuun yliopisto, sosiologian laitos. Joensuu.

Piispa, M. 2004. Väkivalta ja parisuhde: nuorten naisten kokeman parisuhdeväkivallan määrittely surveytutkimuksessa. Tilastokeskus. Helsinki.

Törrönen, H. (toim.) 2009. Vaiettu naiseus. Ajatuksia naisen väkivallan tunnistamisesta, nimeämisestä ja hoitamisesta. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 10. Kariston kirjapaino. Hämeenlinna.

Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja: maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki.

Dufva, V. 2001. Mikä lapsella hätänä?: perheväkivalta koulun henkilöstön näkökulmasta. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.

Eskonen, I. 2005. Perheväkivalta lasten kertomana: miten ja mitä lapset kertovat terapeuttisissa ryhmissä perheväkivallasta? Tampere University Press. Tampere.

Oranen, M. 2001. Perheväkivallan varjossa: raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki.


Paavilainen, E. 1998. Lasten kaltoinkohtelu perheessä: perheen toiminta ja yhteistyö perhettä hoitavan terveydenhoitajan kanssa. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Tampere.

Paavilainen, E., Pösö, T. 2003. Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY. Helsinki.

Söderholm, A-L., Halila, R., Kivitie-kallio, S., Mertsola, J. & Niemi, S. (toim.) 2004. Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim. Helsinki.

Bradly, T. 2000. Ikääntyvän naisen kokema perheväkivalta ja siitä selviytyminen. Espoo.


Haukka, U-M. & Routasalo P. 1995. Vanhusten kaltoin kohtelu perhepiirissä. Turun yliopisto. Turku.

Kivelä, S-L. 2012. Hyviä vuosia: arvokas ja turvallinen ikääntyminen. Helsinki: Kirjapaja 2012.

Kokki, R. 2004. Vanhusten kotona kokema väkivalta: kunnan kotipalveluhenkilöstön käsityksiä ja kokemuksia vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta Keski-Suomessa. Jyväskylä.

Hautamäki, J. 1997. Perheväkivalta: käännekohta miehen elämässä. WSOY. Helsinki.

Husso, M. 2003. Parisuhdeväkivalta: lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere.

Jolkkonen, P., Varjonen, P. 2002. Väkivalta: tunteita, toimintaa ja vastatunteita. Miessakit. Helsinki.

Kaihe, S., Noponen, T & Slåen, A. 2007. Yleistä muttei yksityistä: oikeudelliset keinot lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen. Edita. Helsinki.

Keskinen, S. 2005. Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat. Sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67492/951-44-6281-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Koko perhe kierteessä: lähisuhdeväkivalta ja alkoholi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. 2007:27. Helsinki.

Koski, H. 1999. Ulos ansasta: apua perheväkivaltatilanteisiin. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.

Näre, S., Ronkainen, S. (toim.) 2008. Paljastettu intiimi: sukupuolistuneen väkivallan dynamiikka. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.

Säävälä, H., Pohjoisvirta, R., Keinänen, E & Salonen, S. 2006. Mies varikolle, apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry. Oulu.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Valinnaisia suoritustapoja ei ole.

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Seminaarissa puheenvuoroja pitävät lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijat.

Sisältö ja sen jaksotus

Ohjelma   

27.9.23

 
8:00-8:30 Ilmoittautuminen  

8:30 -8.45 Seminaaripäivän avaus, tervetuloa! ”Turvallisen tilan periaate”

8:45-10:15 Erityisasiantuntija Lotta Hällström, Lähisuhdeväkivallan ehkäisy/ Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Vantaa-Kerava hyvinvointialue

10:15-10.30 Tauko

10.30-11.15 Turvaverkko Helsinki, Väkivaltatyön asiantuntija Sanna Lindqvist, Mannerheimin lastensuojeluliitto

11.15–12 Poliisin näkökulma lähisuhdeväkivaltaan

12-13 Lounas

13-13.45 Vastaava väkivaltatyöntekijä, psykoterapeutti Matti Kupila, Lyömätön Linja Helsinki

13.45-14 Tauko

14-14.45   Kokemusasiantuntijan puheenvuoro

15 Seminaaripäivän lopetus

      

28.9.23  

8:00-8:30 Ilmoittautuminen  

8:30–8.45 Seminaaripäivien avaus: Työntekijän oma turvallisuus

8:45-10.15 Taloudellisen väkivallan tunnistaminen ja auttaminen erilaisissa lähisuhteissa. Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeesta Hanna Nylén, hankesuunnittelija (Viola ry) ja Tita Yli-Kätkä, hanketyöntekijä (Vaasan ensi- ja turvakoti ry)

10:15–10.30 Tauko   

10.30-11.15   Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Maria Virtala, vastaava väkivaltatyön asiantuntija, Naisten Linja ry

11.15-12 Lähisuhdeväkivaltatyön haasteet ja mahdollisuudet. Laura Tetri Avopalvelutoiminnan päällikkö, Vantaan turvakoti ry

12-13 Lounas

13.00–13.45 Seksuaaliväkivaltatyön tuki, Loisto ry

13.45-14 Tauko

14-14.45 Monikulttuurinen näkökulma lähisuhdeväkivaltaan. Satu Åhman-Nakarmi, vastaava kriisi-ja väkivaltatyöntekijä, Turvakoti Mona

15.00 Seminaarin lopetus

Lisätietoja opiskelijoille

ENNAKKOTEHTÄVÄN OHJEISTUS
 
Essee: ”Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen hyvinvointialan työssä”  

Perehdy johonkin itseäsi kiinnostavaan lähisuhdeväkivaltaa käsittelevään ammatilliseen teokseen (kirjallisuuslista tiedoksesi pakissa sekä Canvas-työtilassa, mutta voi olla myös listan ulkopuolelta).

Kirjoita teoksen pohjalta pohtiva essee, jossa 1) kerrot teoksen keskeisimmän sisällön, miten kyseisen teoksen sisältö tuki omaa ammatillista kehittymistäsi sekä minkälaisia ajatuksia sinulla teoksen luettuasi nousi esiin. Lisäksi 2) kirjoita, minkä vuoksi haluat osallistua lähisuhdeväkivaltaseminaariin, mitä toivot saavasi seminaaripäiviltä.


Kirjoitusohjeet

Essee kirjoitetaan Laurean raporttipohjalla. (Linkittyy ulkoiselle sivustolle.) Esseen pituus 3-5 sivua (asiateksti). Liitä esseeseen myös kansilehti, huolehdi sivunumerot sekä kerro lähdeteos, jonka pohjalta esseen kirjoitat. Väliotsikointia ei tarvitse tehdä.
 

Palautus

Esseen palautetaan 17.9.2023 mennessä Canvasiin. Palauttamalla ennakkotehtävän määräpäivään mennessä, lunastat paikkasi seminaarista. Seminaariin voidaan ottaa mukaan 110 osallistujaa.  Myöhässä palautettuja tehtäviä ei huomioida ja seminaaripaikka tarjotaan jonossa seuraavalle (tällöin myös ennakkotehtävän palautuksesta ohjataan erikseen sähköpostitse).  
 
Arviointi

• Osallistuminen seminaarin molempien päivien ohjelmaan (27.9.2023. ja 28.9.2023) sekä kirjallisen tehtävän palautus määräajassa ovat laajuudeltaan 2 opintopistettä. 
• Tehtävä arvioidaan hyväksytty/täydennettävä/hylätty.
 
Arvosana
Arviointikriteerit

Hyväksytty  
Opiskelija on osallistunut molempiin seminaaripäiviin ja palauttanut tehtävän määräpäivään mennessä.
Esseessä on perustellen ja tarkoituksenmukaisesti tarkasteltu valittua näkökulmaa.
Argumentointi on perustelevaa, lähdemateriaalia ei ole suoraan referoitu
Pohdinnassa ilmenee ammatillisuus ja ammattikäsitteitä on käytetty monipuolisesti.
Tehtävänantoa on noudatettu.
Tehtävä on ammattimaisesti kirjoitettu.

Hylätty

Esseetä ei ole palautettu tai seminaarissa ei ole oltu läsnä.
Tehtävänantoa ei ole noudatettu.
Tehtävästä puuttuu olennaisia sisältöjä.
Tehtävä on tai ei ole palautettu Canvasiin.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kokonaisuus arvioidaan hyväksytty/hylätty.
Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista kahden päivän seminaariin (kokopäiväisesti), sekä ennakkotehtävän palauttamista määräaikaan mennessä.