Oppimistehtävän arviointi on osaamisperustaista. Oppimistehtävän arvioinnissa painotetaan sitä, että kirjallisesta työstä välittyy opintojakson tavoitteiden mukainen osaaminen ja tässä tapauksessa osaaminen sosiaalisten ongelmien konstruktiivisesta luonteesta, sosiaalisten ongelmien historiallisen ja kulttuurisen rakentumisen analysointiosaaminen sekä sosiaalista ongelmaa koskevien arvolähtökohtien analysointi.
Oppimistehtävässä ei edellytetä, että analysoinnissa mentäisiin pitkälle historiaan, eikä siinä edellytetä tutkimuksellisten analysointitapojen käyttöä. Oppimistehtävän ohjeistuksessa suosituksena on, että kirjoitelma voitaisiin julkaista esimerkiksi ammattilehdessä, hankkeiden ja/tai esimerkiksi kansalaisjärjestöjen internetsivustoilla, sanomalehdessä, blogikirjoituksena jne. Julkaiseminen tai julkaisematta jättäminen ei vaikuta oppimistehtävän arviointiin. Koska kirjallisilla oppimistehtävillä voi olla monenlaisia kohderyhmiä, voi niiden pituus ja muoto vaihdella. Yhteistä kirjallisille tehtäville on se, että niissä on jonkinlainen johdanto asiaan, asian käsittelyä koskeva luku tai lukuja sekä päätösluku, joka sisältää esimerkiksi päätelmiä, pohdintaa, näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksen käsitellyn pohjalta. Lähdemerkinnät merkitään tekstiin ja lähdeluetteloksi Laurean ohjeistuksen mukaisesti.
Ohessa on suuntaa antava (ei siis kategorinen) arviointiasteikko siitä, miten oppiminen syvenee ja kumuloituu ja ilmenee kirjallisessa oppimistehtävässä arviointiasteikolla 1 – 5.
Arviointikriteerit perustuvat SOLO-taksonomiaan (Structure of Observed Learning Outcome) ja Bloomin taksonomiaan. Tässä tapauksessa arviointi perustuu opiskelijoiden tuotoksista (kirjalliset oppimistehtävät) pääteltyyn oppimisten laadun arviointiin. (not translated)
