Siirry suoraan sisältöön

Turvallisuuden hallinta ja kehittäminen rikosseuraamusalalla (15 op)

Toteutuksen tunnus: V1532-3001

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika

26.11.2018 - 02.12.2018

Ajoitus

13.03.2019 - 21.05.2019

Opintopistemäärä

15 op

Virtuaaliosuus

3 op

TKI-osuus

7 op

Toteutustapa

80 % Lähiopetus, 20 % Etäopetus

Yksikkö

Laurea Tikkurila, sote

Toimipiste

Laurea Tikkurila

Opetuskielet

  • Suomi

Paikat

20 - 40

Koulutus

  • Laurea täydentävä osaaminen, amk-tutkinto (TOS2), Terveys- ja hyvinvointialat

Opettaja

  • Antti Hamari

Vastuuopettaja

Antti Hamari

Ryhmät

  • TOS218SY
    Täydentävä osaaminen (amk-tutkinto), S18, Terveys- ja hyvinvointialat

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa
- tunnistaa turvallisuusriskejä ja arvioida niiden seurausten merkitystä ?toimintaympäristön näkökulmasta
- käyttää riskienhallinnan menetelmiä ja kehittää niiden avulla tarkasteltavaa kohdetta
- ymmärtää inhimillisten tekijöiden merkityksen riskien toteutumiseen ja niiden hallintaan
- laatia organisaation turvallisuussuunnitelman ja kehittää turvallisuuskulttuuria turvallisuusstrategian mukaisesti
- hallita rikosseuraamusalan turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintamallit

Toteutustapa

Monimuoto.
Opintojakson suorittaminen edellyttää rikosseuraamusalan ydinosaamisen Turvallisuus rikosseuraamusalalla opintojakson suorittamista.

Aika ja paikka

Tikkurilan kampus
Viikko 11 keskiviikko, torstai, perjantai
Viikko 15 Maanantai, Tiistai
Viikko 21 Maanatai, Tiistai

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Suurten Yleisötilaisuuksien turvallisuusopas, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos / Jari Vuoripuro
Yleisötilaisuuksien turvallisuus, Paasonen, J. 2013
Johda riskejä – Käytännön opas yrityksen riskienhallintaan, Ilmonen et co. 2016
Reiman, T. & Oedewald, P. 2008. Turvallisuuskriittiset organisaatiot. Helsinki: Edita Publishing.
Paasonen, J. (toim.), Huumonen, T. & Paasonen, L. 2012. Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen. Helsinki: Tietosanoma.
Kerko, P. 2001. Turvallisuusjohtaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mäkinen, K. 2007. Organisaation strateginen kokonaisturvallisuus. Helsinki: Edita
Miettinen, J. E. 2002. Yritysturvallisuuden käsikirja. Helsinki: Talentum Media.
Myhrberg, P. 1/2016. Vankeuden täytäntöönpano. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus: oppikirja 1/2016.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:15 (2011) Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu – Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille
Junninen, Mika. Suomalaisten vankiloiden turvallisuus. Rikosseuraamusviraston julkaisu 5/2008.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia 2010 - 2015
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuslinjaukset 2015
Sisäisen turvallisuuden strategia 2017, Sisäministeriö

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakso toteutetaan kolmen lähipäivän ja projektin/projektien muodossa.

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Opintojakso sisältää pienryhmissä tehtävän,työelämään kohdistuvan,turvallisuuteen liittyvän projektin.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Lähiopetus järjestetään kokonaisina päivinä:
Viikko 11 keskiviikko, torstai, perjantai
Viikko 15 Maanantai, Tiistai
Viikko 21 Maanatai, Tiistai

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Arvioinnin keskiössä ovat aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen sekä työelämään kohdistuvat projektitehtävät.

Hylätty (0)

Hyväksyttävän arvosanan lähtökohta on osallistuminen lähipäiville sekä työelämäprojektien suorittaminen hyväksytysti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaamisen arviointkriteereinä käytetään Laurea määrittelemiä I ja II vaatimustason osaamiskriteereitä. Turvallisuuden hallinta ja kehittäminen rikosseuraamusalalla opintojaksolla käytetään vaatimustasoa II.
AMK-TUTKINTO-OPISKELIJAN OSAAMISEN ARVIOINTIKEHIKKO
Arviointikehikossa on kaksi vaativuustasoa, vaativuustaso I ja vaativuustaso II. Moduulille/opintojaksolle/projektille määritellään vaativuustaso ennen toteutuksen aloittamista.
Arviointikehikon vaativuustasoilla osaaminen on kuvattu tasoille H/1, 3 ja 5. Syntyvää osaamista arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Hyvä osaaminen (3) edellyttää myös tyydyttävän osaamisen saavuttamista ja vastaavasti kiitettävä osaaminen (5) myös tyydyttävän ja hyvän osaamisen arviointikriteereiden täyttymistä. Mikäli osaaminen ei täysin saavuta hyvää tasoa, mutta täyttää tyydyttävän tason kriteerit, määrittyy arvosanaksi 2. Vastaavasti arvosanan 4 opiskelija saa, mikäli osaaminen on hyvällä tasolla, mutta ei vielä kaikilta osin kiitettävää.
kts. lisää: https://laureauas.sharepoint.com/sites/linkfi/Dokumentit/Arviointikriteerit%20amk%20s2018-.pdf#search=arviointikriteerit