Sosiaalialan palvelujärjestelmä ja sosiaalilainsäädäntö (10 op)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- analysoida suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion muutosta, sen tavoitteita ja haasteita globalisoituneessa maailmassa
- suomalaisen sosiaaliturvan rakenteen ja palvelujärjestelmän
- sosiaalilainsäädännön pääpiirteet

Aika ja paikka

Verkossa toteutettava opetus

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Opintojakson materiaaleina ovat hyvinvointivaltion historiaa käsittelevät teokset esim. Jaakkola, Jouko; Pulma, Panu; Satka, Mirja & Urponen, Kyösti (1994) Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Helsinki: Sosiaaliturvan Keskusliitto.

Lisäksi käytössä on Kaarlo Tuorin ja Toomas Kotkaksen Sosiaalioikeus -teos. (uusi painos ilmestyy 11/23) sekä Kelan, STM:n, THL:n sivut ja Finlex. . Erityisesti seuraavat lait:
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023
Vammaispalvelulaki 703/2023
Lastensuojelulaki 417/2007

Toteutustapa

Opintojakso suoritetaan verkkokurssina Canvas-oppimisalustalla ja Zoom-verkkotapaamisissa. Opintojakson tila avataan viimeistään 8.1.2024. HUOM. Opintojaksolla on ennakkotehtävä, joka tulee tehdä 20.1. mennessä. Tehtävän tekeminen on edellytys opintojaksolle osallistumiselle. Opinnolla on monialaista työskentelyä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa 7. ja 8.3. klo 8.30 - 15.45 zoomissa. Läsnäolovelvollisuus jompana kumpana päivänä.. Ryhmät jaetaan opintojakson alussa.

Opintojaksolla on webinaareja, verkkokeskusteluja, yksilö- ja ryhmätehtäviä, monivalintatentti sekä monialainen työpajatyöskentely sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa.

Opintojakson viestintä ja ohjaus tapahtuu Canvasissa .

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Opintojaksolla on vierailijoita työelämästä.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Lukujärjestyksestäsi löydät opinnon aikataulut, opetusajankohdat ja webinaarit.

Opintojakson Canvas-tila aukeaa viimeistään 8.1.2024.Läsnäolovelvollisuus on monialaisissa case-päivissä.

Ryhmä A: Monialainen Sote-case -päivä (läsnäolovelvoite). 7.3. klo 8.30 - 15.45

Ryhmä B: Monialainen Sote-case -päivä (läsnäolovelvoite) 8.3. klo 8.30 - 15.45

Osallistuminen jompaan kumpaan päivään, ryhmät muodostetaan opintojakson alkaessa.

Tutkintosäännön 18§ mukaisesti ”opiskelijan on oltava ensimmäisellä kontaktikerralla läsnä tai ilmoitettava poissaolostaan vastuuopettajalle opintoon osallistumisensa vahvistamiseksi. Vaihtoehtoisesti opettaja voi määrittää myös muun tavan, jolla opiskelija vahvistaa osallistumisensa toteutukselle. Tässä tuo tapa on ennakkotehtävän tekeminen.


Mikäli opiskelija on estynyt perusteluista syistä osallistumaan ensimmäiseen kontaktikertaan tai aktivoitumaan opinnoissa opettajan asettamien edellytysten mukaisesti, hänen tulee olla yhteydessä vastuuopettajaan toteutukselle osallistumisesta sopimiseksi. Ilmoittautuminen hylätään, mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan opinnon aloituskerralta tai poissaolon syytä ei voida pitää perusteltuna. Hänen tilalleen voidaan ottaa jonossa oleva seuraava opiskelija”.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Laurean tutkintosäännön mukaisesti kaikilla opiskelijoilla on oikeus osaamisensa näyttämiseen ja työn opinnollistamiseen.. Aloitteen hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa opinnosta vastaava opettaja tai muu tehtävään nimetty henkilö. Arvioinnissa noudatetaan samaa arviointikriteeristöä ja pääsääntöisesti samaa arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla tai -kokonaisuudella. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. Opiskelija voi hakea myös työssä hankittavan osaamisen tunnistamista osaksi tutkintoa (työn opinnollistaminen). Opiskelija vastaa osaamisen osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta. Osaamisen arvioivat opiskelija ja näytön vastaanottava ohjaaja yhdessä. ” Katso lisätietoa opiskelijaintrasta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Keskimääräinen työaika 10 op toteutukseen on näinollen keskimäärin 270 tuntia. Jos sinulla on oppimisvaikeuksia (lukeminen, kirjoittaminen tms.) niin otathan yhteyttä erityisopettaja Marko Kalliopäähän

Sisältö ja sen jaksotus

Opintojakson sisältö:
- suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion muutos
- hyvinvointivaltion tavoitteet ja haasteet globalisoituneessa maailmassa
- suomalaisen sosiaaliturvan rakenne ja palvelujärjestelmä
- sosiaalilainsäädännön pääpiirteet


Opintojakson tehtävät:
- Ennakkotehtävä: Seikkaile SOTE-palveluviidakossa tehtävä (1op) yksilötehtävä) (Hyl/Hyv)
- Hyvinvointivaltion kehitys -essee (yksilötehtävä) (Hyl-K5) ja vertaispalaute kolmesta esseesstä (hyv/hyl), (3 op)
-Sosiaalilainsäädännön monivalintatentti (2 op) (HYL-5) ja lainsäädäntötallenteiden kommentointi verkkokeskustelualueelle, (1 op). Hyv/hyl
- Monialainen Case-tehtävä (ryhmätyö) (Hyv/Hyl) (2 op)
-Sosiaaliturvajärjestelmän muutos - mediaseuranta (hyvinvointialueet ja toimeenturva sekä palvelut nyt) 1 (op) , Hyv/hyl)

Tämä opintojakso vastaa sosionomi amk kompetenssiin:
Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen
- jäsentää hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä
haasteita sekä niiden vaikutuksia sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluihin
- tuntee alan juridisen säädöspohjan ja toimii keskeisen lainsäädännön mukaisesti
- tuntee hyvinvointialueiden, kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaali-, terveys- ja
kasvatuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää sosiaaliturvan toimintaperiaatteet
- toteuttaa kokonaisvaltaista palveluohjausta ja ymmärtää palveluohjauksen merkityksen
- toimii aktiivisena sosiaalialan asiantuntijana asiakkaan edun mukaisesti monitoimijaisessa
verkostoyhteistyössä

Arviointiasteikko

H-5

Lisätiedot

Opinto on vaatimuksiltaan amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tasoa.