Opinto-opas

Osaamistavoitteet

opiskelija

• ymmärtää sosiaalisten ongelmien konstruktiivisen luonteen
• osaa analysoida sosiaalisten ongelmien historiallista ja kulttuurista rakentumista sekä sosiaalisia ongelmia koskevien keskustelujen arvolähtökohtia
• osaa tunnistaa digitaalista osallisuutta ja digitaalista syrjäytymistä tuottavia tekijöitä

Toteutustapa

Opetus toteutetaan lähi- ja virtuaalitoteutuksen (hybridi)10.10.2020 - 31.12.2020 välisenä aikana koronatilanne ja Laurean ohjeistukset huomioiden.

Opintojakso sisältää kaksi lähipetuspäivää (10.10.2020 ja 10.12.2020). Tämän lisäksi opiskelijat osallistuvat virtuaalisesti toteutettavaan ohjaukseen oppimistehtävien tueksi.

Aika ja paikka

Lähiopetuspäivät toteutetaan Tikkurilan kampuksella 10.10.2020 (klo 9 - 15) ja 10.12.2020 (klo 9 - 15).

Virtuaaliohjaukset tapahtuvat teamsin kautta 29.10.2020 (torstai-ilta klo 16:30 - 18.10), 19.11. (torstai-ilta klo 16:30 - 18.10) ja 30.11. (maanantai-ilta klo 16:30 - 18.10) ja 21.12. 2020 (maanantai) klo 16:30 - 18:10).

Näiden lisäksi opiskelijat tapaavat virtuaalisesti pienryhmien/työparien kanssa oppimistehtävän työstämiseksi opintojakson aikana.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Oppimismateriaali ja suositeltava kirjallisuus esitellään Optimassa opiskelijoiden sähköisessä oppimisympäristössä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutukseen ei ole valinnaisia suoritustapoja.

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Opintojakson aikana sosiaalisia ongelmia käsittelevät kirjalliset oppimistehtävät ovat työelämäläheisiä. Tavoitteena on, että opiskelijat voivat julkaista oppimistehtäviään yhteistyössä työelämän kanssa esimerkiksi ammattilehdissä, internesivustoilla, blogikirjoituksina jne.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Opintojakso alkaa 10.10.2020 ja päättyy 31.12.2020. Oppimistehtävä palautetaan Optimaan 4.1.2021 mennessä.
Opintojakson lähipäivät (koronatilanne huomioiden) ovat 10.10. ja 10.12.2020.

Kansainvälisyys toteutuksella

Opintojaksolla käsitellään myös kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja lähteitä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus on 5 opintopistettä eli 133,5 h. Opintojakson toteutuksessa on huomioitu prosessimaisuus ja oppimistehtävän palautuksessa se, että OPS:iin liittyvät oppimistehtävien palautukset jaksottuisivat tasaisesti. Pienryhmillä/työparit/oppimistehtävän tekijät vastaavat oppimistehtävän teon aikatauluttamisesta opintojakson kuluessa. Opiskelijat saavat opettajan lisäksi vertaispalautetta toisilta ryhmiltä 10.12. ryhmänohjauskertojen lisäksi.

Sisältö ja sen jaksotus

Opintojakso sisältää osiot sosiaalisten ongelmien muodostumisesta ja määrittelystä, sosiaalisesta konstuktionismista lähtökohtana tiedon muodostumiselle, sosiaalisten ongelmien historiallisen ja kulttuurisen muodostumisen analysoinnista, arvolähtökohtien analysoinnista, analysoinnin ja jäsentämisen tavoista.

Kirjallisten oppimistehtävien tekeminen prosessina pienryhmässä/työparina ja yksilöllisesti on keskeinen osa opintojaksoa. Tätä varten on virtuaalista ryhmänohjausta sekä vertaispalautetta.

Opintoojaksolla tehdään myös analysointiharjoituksia, käydään keskustelua sosiaalisista ongelmista tekeillä olevien oppimistehtävien välityksellä osana ohjausta ja lähiopetusta sekä pohditaan lopuksi sitä, miten sosiaalisia ongelmia voidaan lievittää ja myös poistaa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävän arviointi on osaamisperustaista. Oppimistehtävän arvioinnissa painotetaan sitä, että kirjallisesta työstä välittyy opintojakson tavoitteiden mukainen osaaminen ja tässä tapauksessa osaaminen sosiaalisten ongelmien konstruktiivisesta luonteesta, sosiaalisten ongelmien historiallisen ja kulttuurisen rakentumisen analysointiosaaminen sekä sosiaalista ongelmaa koskevien arvolähtökohtien analysointi.

Oppimistehtävässä ei edellytetä, että analysoinnissa mentäisiin pitkälle historiaan, eikä siinä edellytetä tutkimuksellisten analysointitapojen käyttöä. Oppimistehtävän ohjeistuksessa suosituksena on, että kirjoitelma voitaisiin julkaista esimerkiksi ammattilehdessä, hankkeiden ja/tai esimerkiksi kansalaisjärjestöjen internetsivustoilla, sanomalehdessä, blogikirjoituksena jne. Julkaiseminen tai julkaisematta jättäminen ei vaikuta oppimistehtävän arviointiin. Koska kirjallisilla oppimistehtävillä voi olla monenlaisia kohderyhmiä, voi niiden pituus ja muoto vaihdella. Yhteistä kirjallisille tehtäville on se, että niissä on jonkinlainen johdanto asiaan, asian käsittelyä koskeva luku tai lukuja sekä päätösluku, joka sisältää esimerkiksi päätelmiä, pohdintaa, näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksen käsitellyn pohjalta. Lähdemerkinnät merkitään tekstiin ja lähdeluetteloksi Laurean ohjeistuksen mukaisesti.

Ohessa on suuntaa antava (ei siis kategorinen) arviointiasteikko siitä, miten oppiminen syvenee ja kumuloituu ja ilmenee kirjallisessa oppimistehtävässä arviointiasteikolla 1 – 5.

Arviointikriteerit perustuvat SOLO-taksonomiaan (Structure of Observed Learning Outcome) ja Bloomin taksonomiaan. Tässä tapauksessa arviointi perustuu opiskelijoiden tuotoksista (kirjalliset oppimistehtävät) pääteltyyn oppimisten laadun arviointiin.

Hylätty (0)

0 Hylätty/täydennettävä
Oppimistehtävä on tekemättä. Oppimistehtävän sisältö ei vastaa tehtäväksiantoa ja/tai on erittäin puutteellinen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1 Sisältö ei vastaa oppimistehtävän tarkoitusta. Oppimistehtävä sisältää yksittäisiä faktoja, käsitteitä ja ajatuksia. Siinä ei ole kantavaa olennaista näkökohtaa tai se sisältää yhden näkökulman tai muutamia seikkoja, jonka tarkastelu on puutteellista. Oppimistehtävästä ei välity asian ymmärtämistä, vaan enemmin mieleenpalauttamista ja yksittäisiä tietoja.

2 Oppimistehtävä perustuu yhteen olennaiseen näkökohtaan tai siinä yritetään käsitellä ainakin kahta olennaista näkökulmaa. Oppimistehtävästä välittyy pääasia, ymmärrystä ja kykyä tulkita asioita ja vertailla yksittäisiä asioita. Johtopäätökset, näkemykset ja pohdinnat voivat olla kapea-alaisia. Oppimistehtävä jää hajanaiseksi, kun tietoja ei ole kytketty toisiinsa kokonaisuudeksi. Kirjoitelmasta uupuu rakenteellinen hahmotus. Tarkastelussa on kehitettävää.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

3 Oppimistehtävä vastaa hyvin sen tavoitteisiin. Oppimistehtävässä käsitellään useita toisiinsa liittyviä relevantteja asioita ja näkökohtia, jotka liittyvät toisiinsa (monirakenteisuus). Siitä välittyy kyky soveltamiseen, ongelmanratkaisuun ja siihen, että tietoa osataan käyttää oikeissa kohdissa, mutta myös uudella tavalla. Esimerkiksi lähteisiin tai tarkasteluun kuten erilaisiin sosiaalisiin todellisuuksiin (sosiaalipalvelujen asiakas, työntekijät, päättäjä) liittyviä epäjohdonmukaisuuksia tai ristiriitoja ei käsitellä. Oppimistehtävässä voi olla myös irrallisia asioita.

4 Oppimistehtävä on suhteutettu ja siinä tarkastellaan useampia ja olennaisia näkökohtia analyyttisesti ja osoitetaan kyky rajata. Tarkastelussa välittyy kyky pilkkoa ongelma tai ilmiö pienempiin osiin ja ymmärrys asioiden välisistä suhteista ja vaikutusmekanismeista. Oppimistehtävästä välittyy lisäksi osaaminen tiedon tutkimiseen ja analysoimiseen pyrkien löytämään erilaisia syitä ja tekijöitä, kyky tehdä päätelmiä ja yleistää asioita. Tekijät pystyvät esittämään ja perustelemaan näkemyksiään ja esittämään myös (kriittisiä) huomioita kirjoitelman ja tarkastelun laadusta. Oppimistehtävästä muodostuu koherentti kokonaisuus. Siinä pystytään liittämään vastaukseen myös ristiriitaisilta vaikuttavat seikat. Tarkasteluun sisältyy tietty sosiaaliseen ongelmaan liittyvä konteksti, vaikka yhteys laajempaan kontekstiin saattaa puuttua. Oppimistehtävässä ei tehdä yksioikoisia johtopäätöksiä. Vastauksessa voidaan esittää jokin yleinen periaate, mutta sitä ei kehitellä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

5 Oppimistehtävästä käy ilmi, että tarkasteltava asia on esimerkiksi yksi esimerkki yleisestä ilmiöstä (suhteuttaminen esimerkiksi aiempaan tietoon). Asian tarkastelua on laajennettu käsitellyn tiedon ulkopuolelle tuomalla esille myös omia pohdintoja, ratkaisuvaihtoehtoja, käsitteellistyksiä tai yleistyksiä. Oppimistehtävästä välittyy opitun soveltaminen uuteen yhteyteen ja opitun kokoaminen uudella tavalla yhdistämällä eri asioita. Oppimistehtävään sisältyy arvioiva (kyky arvioida ajatusten ja ratkaisujen arvoa ja perustella niitä) ja jopa syntesoiva (kyky yhdistää aiemmin opittua uudella tavalla, joka synnyttää uusia ajattelutapoja, hypoteettisia näkökulmia) lähestymistapa. Johtopäätökset ja/tai pohdinnat voivat olla avoimet.