Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa
- tunnistaa turvallisuusriskejä ja arvioida niiden seurausten merkitystä ?toimintaympäristön näkökulmasta
- käyttää riskienhallinnan menetelmiä ja kehittää niiden avulla tarkasteltavaa kohdetta
- ymmärtää inhimillisten tekijöiden merkityksen riskien toteutumiseen ja niiden hallintaan
- laatia organisaation turvallisuussuunnitelman ja kehittää turvallisuuskulttuuria turvallisuusstrategian mukaisesti
- hallita rikosseuraamusalan turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintamallit

Toteutustapa

Monimuotototeutus.

Opintojakso tarjotaan ensisijaisesti SRV218SN ryhmälle, keille se HOPS:n mukaan kuuluu. Myös SRV219SA ryhmäläisille soveltuva.

Aika ja paikka

Kevät 2020 Tikkurila
Projektiin liittyvät kohteet

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Kerko, P. 2001. Turvallisuusjohtaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Paasonen, J. (toim.), Huumonen, T. & Paasonen, L. 2012. Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen. Helsinki: Tietosanoma.
Mäkinen, K. 2007. Organisaation strateginen kokonaisturvallisuus. Helsinki: Edita
Niemelä, P., Lahikainen, A. R. (toim.) 2000. Inhimillinen turvallisuus. Tallinna: Vastapaino
Reiman, T. & Oedewald, P. 2008. Turvallisuuskriittiset organisaatiot. Helsinki: Edita Publishing
Miettinen, J. E. 2002. Yritysturvallisuuden käsikirja. Helsinki: Talentum Media.
Virtanen, T. 2002. Four views on security. Väitöskirja. Espoo : Helsinki University of Technology
Immonen, Kallio, Koskinen, Rajamäki: Johda riskejä. Käytännön opas yrityksen riskienhallintaan. FINVA 2016 (tai vanhempi 2010)
Flink, A-L., Reiman, T. & Hiltunen, M. Heikoin lenkki – Riskienhallinnan inhimilliset tekijät.
Helsinki: Edita Prima
Simola, A. 2005. Turvallisuuden johtaminen esimiestyönä. Väitöskirjatutkimus. Oulu: Oulun
Yliopisto.
Katakri II. 2011. Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö. Helsinki: Puolustusministeriö.

Matikainen, K. 2007. KÄYTTÄYTYMINEN UHKATILANTEESSA – Poistumisreitin valintaan vaikuttavat sosiaalipsykologiset tekijät tulipalossa. Pro gradu - tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Luostarinen, J. 2018. Valmiussuunnittelu vankiloissa – valmiussuunnitelmarungon ja -oppaan luominen vankiloille. Opinnäytetyö. Tikkurila: Laurea-ammattikorkeakoulu.
Peltoniemi, K. & Virtanen, K. 2018. Työväkivaltatilanteet sekä niiden raportointi Turun vankilassa. Opinnäytetyö. Tikkurila: Laurea-ammattikorkeakoulu.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 op = 405 opiskelijan työtuntia
Orientoiva tehtävä (2 op), HYV–HYL
Luennot ja luentotehtävät (3 op), HYV–HYL, läsnäolo 80 %, poissaolo korvattava
Turvallisuussuunnitelma työelämän kohteeseen -tehtävä (5 op), T1 – K5, läsnäolo 100 %
Turvallisuusauditointi –projekti vankilaan (5 op) T1 – K5, läsnäolo 100 %

Sisältö ja sen jaksotus

Ajoitus:
Vko 12-15 Orientoiva tehtävä
Vko 16 to ja pe kp
Vko 20 to ja pe kp
Vko 23 to ja pe kp
Vko 16-22 Projektien toteutus

Ajoitus löytyy lukkarikoneesta: https://lukkarit.laurea.fi/

Lukkarikoneessa näkyvät tunnit sisältävät kontaktiopetusta sekä itsenäistä työskentelyä.

Lopullinen ajoitus jaetaan pakollisessa aloituksessa, johon tutkintosäännön mukaan tulee osallistua ja lunastaa paikkansa. Aloituksessa käydään opintojakson sisällöt, ajoitus ja osasuoritukset sekä opiskelijan velvoitteet läpi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osaamisen arviointkriteereinä käytetään Laurea määrittelemiä I ja II vaatimustason osaamiskriteereitä. Turvallisuuden hallinnan ja kehittämisen opintojaksolla käytetään vaatimustasoa II.

AMK-TUTKINTO-OPISKELIJAN OSAAMISEN ARVIOINTIKEHIKKO
Arviointikehikossa on kaksi vaativuustasoa, vaativuustaso I ja vaativuustaso II. Moduulille/opintojaksolle/projektille määritellään vaativuustaso ennen toteutuksen aloittamista.
Arviointikehikon vaativuustasoilla osaaminen on kuvattu tasoille H/1, 3 ja 5. Syntyvää osaamista arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Hyvä osaaminen (3) edellyttää myös tyydyttävän osaamisen saavuttamista ja vastaavasti kiitettävä osaaminen (5) myös tyydyttävän ja hyvän osaamisen arviointikriteereiden täyttymistä. Mikäli osaaminen ei täysin saavuta hyvää tasoa, mutta täyttää tyydyttävän tason kriteerit, määrittyy arvosanaksi 2. Vastaavasti arvosanan 4 opiskelija saa, mikäli osaaminen on hyvällä tasolla, mutta ei vielä kaikilta osin kiitettävää.

kts. lisää: https://laureauas.sharepoint.com/sites/linkfi/Dokumentit/Arviointikriteerit%20amk%20s2018-.pdf#search=arviointikriteerit