Service Design and Entrepreneurship in the Well-Being Sector (5cr)
Code: G8366-3007
General information
- Enrollment
- 25.11.2024 - 01.12.2024
- Registration for the implementation has ended.
- Timing
- 08.01.2025 - 25.05.2025
- Implementation has ended.
- Number of ECTS credits allocated
- 5 cr
- Local portion
- 2 cr
- Virtual proportion
- 3 cr
- RDI proportion
- 2 cr
- Mode of delivery
- Blended learning
- Unit
- 20 Sosiaali- ja terveysala
- Campus
- Laurea Otaniemi
- Teaching languages
- Finnish
- Seats
- 20 - 40
- Degree programmes
- Fysioterapeuttikoulutus (SFG2), Laurea Otaniemi (Finnish)
- Teachers
- Valpuri Seikkula
- Johanna Leskelä
- Teacher in charge
- Johanna Leskelä
- Groups
-
SFG222SNFysioterapeuttikoulutus, päivätoteutus, S22, Otaniemi
- Study unit
- G8366
Learning outcomes
The student is able to
- describe the requirements and legislation related to entrepreneurship and working as a private practitioner in physiotherapy
- describe user-centred needs and objectives in the development of well-being services as a part of multidisciplinary innovation environments
- apply service design on an entrepreneurial basis in promoting the well-being of rehabilitation clients
- assess the potential of strategic business operations in service design implemented on an entrepreneurial basis in promoting the well-being of rehabilitation clients
Teaching methods
The implementation plan is available in Finnish.
Time and location
Katso opinnon aikataulut Lukkarikoneesta osoitteesta https://lukkarit.laurea.fi. Laurea pidättää oikeudet muutoksiin.
Learning materials and recommended literature
Hyysalo, S. 2009. Käyttäjä tuotekehityksessä – Tieto, tutkimus, menetelmät. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.
Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Taiteen Maisterin lopputyö. Helsinki: TAIK.
Maffei, S; Mager, B; Sangiorgi, D. 2005. Innovation Trough Service Design. Design plus research and a theory network of practise. A users' driven perspective. Joining Forces. September 22–24, 2005. Helsinki: University of Art and Design.
Mager, B. 2004. Service Design. A Review. Köln: Prima Print GmbH.
Miettinen, S. (Toim.) 2011. Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Kuopio: Savonia- ammattikorkeakoulu & Teknologiateollisuus.
Stickdorn, M. & Schneider, J. (ed.) 2010. This is service design thinking. Basics – Tools – Cases. Amsterdam: BIS Publishers.
Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. Applying Service Design Thinking in the Real World. Sebastopol: O’Reillys Media.
Alternative completion methods of implementation
Tutkintosäännön (2024) mukaan "opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. Laureassa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista toteutetaan kahden eri menettelyn kautta: a) hyväksiluku (toisen korkeakoulun opinnoissa hankittu osaaminen) ja b) osaamisen näyttö (muulla tavoin hankittu osaaminen). Aloitteen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Opiskelijan vastuulla on osoittaa ja todentaa osaamisensa." Lisätietoa hyväksiluvusta ja osaamisen näytöstä on opiskelijaintrassa.
Osaamisen hankkimiseksi voit arvioida myös työn opinnollistamisen mahdollisuutta. Lue lisää opinnollistamisesta opiskelijaintrasta.
Co-operation with working life and/or RDI
Opintojaksolla tehdään palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle
Important dates
Tutkintosääntöön (2024) perustuen toteutukselle hyväksytyn opiskelijan edellytetään vahvistavan osallistumisensa osoittamalla aktiivisuutta opinnon alkaessa seuraavalla tavalla:
Aktiivisuuden osoittamiseksi opiskelijan on oltava ensimmäisellä kontaktikerralla läsnä tai ilmoitettava poissaolostaan vastuuopettajalle opintoon osallistumisensa vahvistamiseksi. Ilmoittautuminen hylätään, mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan opinnon aloituskerralta tai poissaolon syytä ei voida pitää perusteltuna. Hänen tilalleen voidaan ottaa toinen opiskelija.
Opintojaksolla on pakollinen läsnäolo aikataulussa olevina läsnäolokertoina. Jokaisella kerralla tehdään eteenpäin palvelumuotoilun projektia.
Student workload
Opinnon työmäärä on mitoitettu siten, että opinnon tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseksi yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Todellinen ajan tarve vaihtelee yksilöittäin mm. aiemman osaamisen takia.
Content and scheduling
Opintojakso koostuu kahdesta osiosta:
- Hyvinvointialan palvelumuotoilu 2 op, jossa tehdään palvelumuoitlun projekti toimeksantajalle ryhmissä
- Yrittäjyys 3 op, joka toteutuu pääasiassa verkko-opintoina Canvasissa.
Further information
Opinto on vaatimuksiltaan amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tasoa.
Osallistumisen edellytyksenä on aina, että opetussuunnitelman mukaiset mahdolliset osaamisedeltävyydet (edeltävä opinto tai vastaava osaaminen) täyttyvät. Opiskelija vastaa itse edeltävyysehtojen huomioimisesta.
Opinnon toteutustapa on arvoitu hyödyntäen opetuksen laatukriteereitä. Itsearviointi on opiskelijan nähtävillä.
Evaluation scale
H-5