Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa
- pohtia ihmisen käyttäytymisen lähtökohtia ja siihen vaikuttamista
- rikollisuuden tieteellisen selittämisen peruskäsitteet
- tärkeimmät rikollisuuden selitysteoriat ja osaa arvioida niitä kriittisesti
- suomalaisen rikollisuuden määrälliset ja laadulliset peruspiirteet
- kuntoutuksen ja rikollisuudesta irrottautumisen perusteet (desistanssi)
- analysoida ja jäsentää rikosseuraamustyön erityisasiantuntijuutta kuntouttavan työn näkökulmasta

Toteutustapa

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Toteutus sisältää luentoja, opintopiirityöskentelyä, yksilötehtäviä ja artikkelianalyysin. Opintopiirityöskentely tapahtuu pääsääntöisesti lähiopetuksen yhteydessä. Yksilötehtäviä tehdään aina ennen lähiopetusta ja opetuksessa sitten syvennytään aiheeseen. Verkkoympäristönä toimii Canvas, johon palautetaan kaikki tehtävät ja sieltä löytyy myös opiskelumateriaalia ja hyödyllisiä linkkejä. Canvas-ympäristössä opintopiirit jakavat myös tehtäviä ja käyvät keskustelua. Opintojaksoon ei sisälly tenttiä, vaan arviointi tapahtuu tehtävien perusteella (pl. osa-HOT suorittajat).

Kaikkien kurssille ilmoittautuneiden tulee olla ensimmäisellä kerralla paikalla.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Laine, Matti: Kriminologia ja rankaisun sosiologia, 2. uudistettu laitos, Acta Poenologica1/2014, Tietosanoma. Sivut 1 -219.
Kivivuori ym.: Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa, Gaudeamus 2018. Sivut 68 -200.
Tyni, Sasu: Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita? Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2015. Sivut 1 -118. https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-risenjulkaisusarja/l1CTvAnMd/RISE_1_2015_Vankeinhoidon_vaikuttavuus_-_Onko_kuntoutukselle_tilastollisia_perusteita_Sasu_Tyni_vaitoskirja_net.pdf

Ylläolevaa materiaalia on syytä hyödyntää tehtävien teossa, joten ne kannattaa hankkia ennen opintojakson alkua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksosta on mahdollista suorittaa osa-HOT (5 op), jos henkilö on suorittanut RSKK:ssa rikosseuraamusalan tutkinnon vuoden 2016 jälkeen. Osa-hot tarkoittaa sitä, ettei opintojakson lähiopetukseen voi osallistua ja sisältö tentitään kesäkuussa 1.6.2022. Tämän lisäksi tehdään itsenäisesti artikkelianalyysitehtävä.

Tentti sisältää ylläolevan suositeltavan kirjallisuuden ilmoitettujen sivujen osalta. Tentti on erittäin laaja, koska vain tällöin voidaan varmistua osaamisesta.

Artikkelianalyysi (5 op): tarkemmat artikkelianalyysiohjeet löytyvät Canvasista opintojakson alkaessa.

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

TKI yhteistyö Digidesi-hankkeen kanssa yhden tehtävän osalta (1 op)

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Palauta ennakkotehtävä 6.2.2022 mennessä

Palauta artikkelianalyysi 23.5.2022 mennessä

Mikäli tehtävissä palautus viivästyy, niin se vaikuttaa tehtävän arviointiin. Tehtävien osalta yli viikon myöhästyneitä tehtäviä ei arvioida.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus n. 44h ja yksilötehtävät n. 91h (yhteensä 5 op ja 50% arvosanasta)
Artikkelianalyysi 135h (yhteensä 5 op ja 50% arvosanasta)

Sisältö ja sen jaksotus

Opintojakso koostuu moduuleista, jotka linkittyvät opintojakson katto-otsikkoon Rikollinen käyttäytyminen ja siitä irrottautuminen

1) Johdatus kriminologiaan ja sen historiaan
2) Rikollisuuden tutkimus
3) Rikollisuuden selittäminen
4) Suomalainen rikollisuus ja media
5) Desistanssi ja rikollisuuteen vaikuttaminen

Lisätietoja opiskelijoille

Poissaolokäytännöt

Opintojaksolla on läsnäolovelvollisuus. Poissaoloista tulee korvaavat tehtävät. Poissaolojen maksimi on 16h (eli kaksi kokonaista päivää).

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Yleiset arviointiperusteet tehtävien ja artikkelianalyysin osalta. Kaikissa tehtävissä on syytä seurata Laurean lähdeviittausohjeistusta sekä käyttää pohjana Laurean lyhyttä tai useimmiten pitkää raporttipohjaa.

Hyväksytty (arvosana 1 – 5) suoritus noudattaa tehtävänantoa ja on palautettu ajoissa.

Välttävä suoritus (1 - 2) osoittaa, että opiskelija on lukenut materiaalin pinnallisesti, tehtäväraportti on jäsentymätön ja tekstissä on asiavirheitä tai suuria puutteita. Teksti ei muodosta loogista kokonaisuutta.

Hyvä suoritus (3 - 4) osoittaa materiaalin sisäistämistä eikä sisällä suuria asiavirheitä. Teksti muodostaa loogisen kokonaisuuden. Tehtäväraportti ei kuitenkaan sisällä pohdintaa tai huolellisia perusteluja väittämille vaan tyytyy lähinnä toistamaan materiaalissa käsiteltyä.

Erinomainen suoritus (5) osoittaa materiaalin syvällistä ymmärtämistä eikä sisällä asiavirheitä tai merkittäviä puutteita. Opiskelija perustelee näkemyksensä huolellisesti ja yhdistelee oppimiaan asioita. Lisäksi teksti etenee loogisesti ja jäsennellysti, kieliasu on huoliteltu eikä teksti ylitä merkittävästi tehtävänannossa määriteltyä pituusrajoitusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaamisen arviointkriteereinä käytetään Laurea määrittelemiä I ja II vaatimustason osaamiskriteereitä. RIkollinen käyttäytyminen ja siitä irrottautuminen opintojaksolla käytetään vaatimustasoa I.
AMK-TUTKINTO-OPISKELIJAN OSAAMISEN ARVIOINTIKEHIKKO
Arviointikehikossa on kaksi vaativuustasoa, vaativuustaso I ja vaativuustaso II. Moduulille/opintojaksolle/projektille määritellään vaativuustaso ennen toteutuksen aloittamista.
Arviointikehikon vaativuustasoilla osaaminen on kuvattu tasoille H/1, 3 ja 5. Syntyvää osaamista arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Hyvä osaaminen (3) edellyttää myös tyydyttävän osaamisen saavuttamista ja vastaavasti kiitettävä osaaminen (5) myös tyydyttävän ja hyvän osaamisen arviointikriteereiden täyttymistä. Mikäli osaaminen ei täysin saavuta hyvää tasoa, mutta täyttää tyydyttävän tason kriteerit, määrittyy arvosanaksi 2. Vastaavasti arvosanan 4 opiskelija saa, mikäli osaaminen on hyvällä tasolla, mutta ei vielä kaikilta osin kiitettävää.
kts. lisää: https://laureauas.sharepoint.com/sites/linkfi/Dokumentit/Arviointikriteerit%20amk%20s2018-.pdf#search=arviointikriteerit
Englanniksi