Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa
- käyttää psykososiaalisen tuen sekä elämänhallinnan ja yhteisöllisyyden vahvistamisen keinoja
- kuvata palveluohjauksen ja taloudellisen tuen periaatteita
- käyttää ryhmämuotoisen ohjauksen keinoja
- soveltaa sosiaalisen kuntoutuksen teoreettisia lähtökohtia ja työorientaatioita
- käyttää asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistäviä työmenetelmiä eri toimintaympäristöissä
- käyttää kriisiauttamisen ja kriisityön menetelmiä

Toteutustapa

Tervetuloa aikuissosiaalityön opintojaksolle!

Opintojaksolla keskitytään 18-63-vuotiaiden yksilöiden ja perheiden tuen tarpeisiin, palveluihin ja etuuksiin erilaisissa arkielämän tilanteissa. Työtaitoina ja menetelminä tarkastelemme ja harjoittelemme erityisesti motivoivaa keskustelua ja palveluohjausta sekä monitoimijaisen verkostotyön mahdollisuuksia.

Opintojakso muodostuu seuraavista osista:

1) Kontaktipäivät, virtuaalinen opetus (mahdollisesti osa kontaktipäivistä toteutetaan verkossa), tutustumiskäynnit ja mahdolliset tehtävät./ 2 op

2) Projektityöskentely (kts. tarkemmin työelämäyhteistyö)/ 4 op

3) Kirjallisuuspiiri: Kriisiauttaminen/ 2 op

4) Kotitentti/2 op

Aika ja paikka

Tikkurilan kampus.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Kriisiauttaminen:

Hedrenius Sara & Johansson Sara. 2016. Kriisituki. Ensiapua onnettomuuksien, katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn.

Kotitentti:

Autti-Rämö Ilona, Salminen Anna-Liisa, Rajavaara Marketta, Ylinen Aarne (toim.) 2016. Kuntoutuminen. (Löytyy sähköisenä Laurean Fennon kautta, teoksesta osia)

Onnismaa, Jussi. 2011. Ohjaus ja neuvontatyö: aikaa huomiota ja kunnioitusta. (Löytyy sähköisenä Laurean Fennon kautta)

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Projektityöskentelyn tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvata psykososiaalista työtä ja sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta.

Opiskelijaryhmä (3 henkilöä/ryhmä) etsii ja valitsee itseään kiinnostavan aikuissosiaalityön toimintaympäristön ja ottavat toimintaympäristöön yhteyttä. Tarkoitus on, että kukin opiskelija saisi ”oman asiakkaan” – jatkossa tuettavan, kyseisestä toimintaympäristöstä. Mikäli tämä ei ole toimintaympäristön työn vuoksi mahdollista, projektityöskentelyn voi tehdä perustellusti myös asiakasryhmän kanssa. Opiskelijaryhmä toimii projektityössä vertaistukena, prosessin aikana tekemistä ohjataan suunnitelmallisesti.

Opintojakson aikataulussa on varattu aikaa sekä itsenäiseen projektityöskentelyyn että (opettajan) ohjaamiin tapaamisiin.

Opiskelijatiimin jäsenillä on siis kullakin oma tuettava, jonka kanssa yhteistyö sovitaan ja suunnitellaan yksilöllisesti henkilön toiveet ja tarpeet huomioiden. Toiminnassa edetään asiakaslähtöisesti ja henkilö on itse suostunut yhteistyöhön. Kyse on opintojakson yhteydessä tehtävästä oppimistehtävästä, ei tutkimuksesta.

Yhteistyön tavoitteena voi olla arkielämän taitojen oppiminen, päihteettömän arjen hallinta, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelu, työnhaku tai mielekkään vapaa-ajan toiminnan löytäminen. Keskeistä projektityöskentelyssä on kohtaaminen, itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, sekä tuki ja motivointi. Tapaamisten määrä, tiheys ja kesto määräytyvät henkilön tarpeiden mukaan, mutta niitä pitää olla hyväksyttyyn suorittamiseen vähintään viisi.

Ryhmä tekee projektityöskentelystä kirjallisen raportin (noin 8-10 sivua), jonka tavoitteena on syventää tietoa ja ymmärrystä hahmottamalla ao. asiakasryhmän tilannetta moniulotteisesti kansallisella, paikallisella ja yksilökohtaisella tasolla. Lisäksi projektityöskentelyä tarkastellaan henkilökohtaisella tasolla. Raportissa käytetään aiheeseen liittyviä tutkimuksellisia ja ajankohtaisia lähteitä.
Raportissa keskitytään etsimään vastauksia eri ulottuvuuksilla seuraavanlaisiin kysymyksiin siten, että kahta ensimmäistä ulottuvuutta ryhmä käsittelee raportissa yhdessä ja ulottuvuuksia 3-4 yksilöllisesti.

1. Ulottuvuudet kansallisella tasolla, Suomen näkökulmasta. Lait, kannanotot ja linjaukset, palvelujärjestelmä, digitalisaatio, monitoimijainen työ. Esim. miksi ja miten sosiaalisella kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan nuorisotyöttömyyteen Suomessa? Minkälaisia menetelmiä sosiaalisessa kuntoutuksessa käytetään?

2. Paikallinen ulottuvuus: yhteisöllisyys, osallisuus, alueellisuus, palvelut, toimijat. Miten nuorisotyöttömyyttä hoidetaan kuntatasolla? Minkälaista palveluohjaus toimintaympäristössä on?

3. Yksilökohtainen ulottuvuus: työskentelyprosessin kuvaus, suunnitelman tavoitteiden arviointi, onnistumisen arviointi (yhteistyösuhde).

4. Henkilökohtainen ulottuvuus eli omat ajatuksesi, näkemyksesi ja tunteesi työskentelystä. Arvioi omaa projektin työskentelyprosessia koko opintojaksolla, sen eri vaiheita ja omaa oppimistasi sen aikana.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

Opintojakson ajankohdat löytyvät pakista.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op vastaa noin 27 h työmäärää.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson ensimmäisessä orientaatiopäivässä käydään läpi koko opintojakson sisältö, tavoitteet ja tehtävät sekä arviointikriteerit.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiperusteena käytetään amk-tutkinto-opiskleijan arviointikehikkoa, vaativuustaso II.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvioinnissa noudatetaan Laurean yleistä arviointiohjeistusta, taso II

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvioinnissa noudatetaan Laurean yleistä arviointiohjeistusta, taso II

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvioinnissa noudatetaan Laurean yleistä arviointiohjeistusta, taso II