Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa
- hahmottaa palvelumuotoilun mahdollisuudet oman alansa kehittämistyössä
- palvelumuotoilun peruskäsitteet, prosessin ja keskeiset menetelmät
- soveltaa palvelumuotoilun lähestymistapaa ja työkaluja palvelujen kehittämisessä

Toteutustapa

Palvelujen suuri ja kasvava merkitys yhteiskunnassa korostaa palvelujen kehittämisen ja palveluinnovaatioiden merkitystä. Palvelun kehittäminen yhdessä asiakkaiden (käyttäjien/ kuluttajien) ja eri sidosryhmien kanssa asiakkaan arvon muodostumisen periaatteilla vaikuttaa laaja-alaisesti organisaatioiden toimintaan strategiasta lähtien. Palvelumuotoilu (englanniksi service design) on viime aikoina noussut vahvasti kehittämisen työvälineeksi liike-elämässä. Palvelumuotoilun osaaminen merkitsee siten myös liiketoiminnan, toimialan ja taloushallinnon osaamista kuten esimerkiksi hinnoittelua, investointien laskentaa ja kannattavuuden ymmärtämistä. Palvelumuotoilu-osaaminen on siis laaja-alaista ja vaatii sekä työtä että harjoittelua kehittyäkseen. Palvelumuotoilusta saadaan hyötyjä silloin kun se yhdistyy liike-elämän edellytyksiin ja lainalaisuuksiin, ja sitä systemaattisesti sovelletaan palvelun kehittämisessä. Palveluajattelu teoreettisena tulokulmana selittää, miksi ja mihin palvelumuotoilua tarvitaan. Opintojaksossa teoreettisena viitekehyksenä toimii siis toisaalta palveluajattelu mutta myös muotoiluajattelu.
Lähipäivät: 12.10., 15.11., ja 12.12.2019
Osa lähipäivistä voidaan korvata virtuaalisella toteutuksella

Aika ja paikka

[Kenttä ei ole Laureassa käytössä]

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Gummerus, Johanna & von Koskull, Catharina (eds)(2015). The Nordic School –
Service marketing and management for the future, Hanken School of Economics, Helsinki, Finland
Kuosa, Tuomo and Westerlund, Leo (2013): Service Design. On the evolution of Design expertise. Research report. Lahti University of Applied Sciences and Tallinn University.
Lawrence, Adam; Schneider, Jakob; Stickdorn, Marc and Hormess, Markus Edgar (2018). This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World. O'Reilly Media.
Lusch, Robert F. and? Vargo, Stephen L. (2014). Service-Dominant Logic: Premises, Perspectives, Possibilities. Cambridge.
Martin, Bella and Hanington, Bruce (2012) Universal Methods of Design. 100 Ways to research complex problems, develop innovative ideas, and design effective solutions. Rockport Publishers.
Miettinen, Satu (eds) (2011). Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. TeknologiaTeollisuus.Tammerprint Oy.
Miettinen, Satu ja Koivisto Mikko( eds)(2009):Designing Service with Innovative Methods. Kuopio Academy of Design. Otava
Moritz S. (2005), Service Design, A Practical Access to an Evolving Field, KIDS Köln International School of Design.
Polaine, Andrew; Løvlie, Lavrans and Reason, Ben (2013) SERVICE DESIGN From Insight to Implementation, Rosenfeld Media; Brooklyn, New York
Reason, Ben; Løvlie, Lavrans and Brand Flu, Melvin (2015). Service Design for Business: A Practical Guide to Optimizing the Customer Experience. Wiley.
Schneider, Jakob and Stickdorn, Marc (2010). This is service design thinking. Basics, Tools, Cases. Consortium Book Sales & Dist,
Koivisto,M.; Säynäjäkangas, J. ja Forsberg, S. (2019). Palvelumuotoilun bisneskirja. AlmaTalent.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

[Kirjoita tähän esim. hankitun osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksista.]

Työelämäyhteistyö ja/tai TKI

Työelämäyhteistyö ja TKI-integraatio toteutuvat opintojaksolla kehittämistehtävässä.

Toteutuksen tärkeät päivämäärät

[Kerro esim. toteutuksen tehtävien palautuksesta, tenttien ja uusintamahdollisuuksien ajankohdista. Varsinainen toteutuksen aikataulu näkyy opiskelijalle Pakissa suoraan toteutuksen varauksina, joten näitä tietoja ei tarvitse tässä kentässä toistaa.]

Kansainvälisyys toteutuksella

[Kuvaa tässä kansainvälisyyden toteutumisesta opintojaksolla (esim. kansainväliset yhteistyötahot).
Tämän tietokentän sisältöjä tarkastellaan seurattaessa toteutustapoja ja strategisten tavoitteiden toteutumista.]

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

[Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Voit arvioida opiskelijan ajankäyttöä eri kokonaisuuksissa/tehtävissä. Kuormittavuuden laskemiseen löydät työvälineen Pepin opettajan työpöydän valikosta ”Toteutukset”. ]

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on tarkoitettu niille YAMK-opiskelijoille, jotka eivät ole perehtyneet palvelumuotoiluun aikaisemmin. Kyseessä on palvelumuotoiluosaamisen perusteet.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiperusteet esitellään lähipäivänä 1 ja toteutussuunnitelmassa